Wyoming: Yhdysvaltain osavaltio

Se liittyi liittovaltioon 44. osavaltiona 10. heinäkuuta 1890. Wyomingin rajanaapureita ovat Montana pohjoisessa, Etelä-Dakota ja Nebraska idässä, Colorado etelässä sekä Utah ja Idaho lännessä. Osavaltion pääkaupunki ja suurin kaupunki on Cheyenne. Wyoming on asukasluvultaan Yhdysvaltojen pienin osavaltio ja Alaskan jälkeen toiseksi harvaan asutuin. Osavaltion nimi juontuu delawarojen kielen ilmauksesta mecheweami-ing, joka tarkoittaa "suurella tasangolla".

Wyoming
State of Wyoming
lippu sinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Wyoming korostettuna
Valtio	Yhdysvallat
Pääkaupunki	Cheyenne
Suurin kaupunki	Cheyenne
Kuvernööri	Mark Gordon (R)
Viralliset kielet	englanti
Pinta-ala
– yhteensä	253 554 km² (10.)
– josta maata	251 489 km²
– josta vettä	1 847 km² (0,7 %)
Väestö (2020)
– asukkaita	576 851 (50.)
– asukastiheys	2,3 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi
– päivämäärä	10. heinäkuuta 1890
– järjestyksessä	44.
Aikavyöhyke	UTC−7 (MST)
– kesäaika	UTC−6 (MDT)
Pinnanmuodostus
– korkein kohta	4 207 m
– keskikorkeus	2 040 m
– matalin kohta	945 m
Lyhenteet
– postilyhenne	WY
– ISO 3166-2	US-WY
Lempinimi	Equality State (virallinen; Tasa-arvon osavaltio), Cowboy State (Cowboy-osavaltio), Big Wyoming
Motto	Equal Rights (eng. Tasa-arvoiset oikeudet)
wyoming.gov
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta
Infobox OK

 

Sijainti ja maastonmuodot

Wyoming sijaitsee Yhdysvaltojen luoteisosassa Kalliovuorten alueella. Osavaltion kokonaispinta-ala on 253 325 km², josta maata on 251 201 km² ja vesistöjä 2 124 km². Idästä länteen mitattuna osavaltio on pituudeltaan enimmillään 587 km ja etelästä pohjoiseen 426 km. Wyomingin itäinen kolmasosa kuuluu Suuriin tasankoihin lopun kuuluessa Kalliovuorten alueeseen. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta osavaltion alueella on 2 044 metriä, mikä tekee Wyomingista keskimäärin Yhdysvaltojen toiseksi korkeimman osavaltion Coloradon jälkeen. Korkein kohta on Wyomingin länsiosassa sijaitseva Gannett Peak, joka kohoaa 4 210 metrin korkeuteen. Idän tasankoalue on Black Hillsin aluetta lukuun ottamatta pinnanmuodoiltaan paljon länsiosia tasaisempi. Osavaltion matalin kohta on 945 metriä merenpinnasta ja paikka sijaitsee osavaltion koillisosassa. Osavaltion suurin järvi on Yellowstone, joka sijaitsee Yellowstonen kansallispuiston keskiosissa. Grand Tetonin kansallispuistossa sijaitsee kaksi pienempää järveä, Jackson ja Jenny. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Wyomingin merkittävät joet saavat alkunsa osavaltion alueelta. Green-joki virtaa Montanaan, Snake-joki Idahoon, Belle Fourche- ja Cheyenne-joet Etelä-Dakotaan ja Niobrara- sekä Bear-joet Nebraskaan. Poikkeusjoki on North Platte, joka virtaa Wyomingiin Coloradosta kulkien osavaltion poikki Nebraskaan.

Ilmasto

Ilmastoltaan Wyoming on kuiva ja paikoittain osavaltiosta löytyykin aavikkoalueita. Pääkaupunki Cheyennessä alimmat keskimääräiset lämpötilat tammikuussa vaihtelevat −9 ja +5 °C välillä. Korkeimmat keskimääräiset lämpötilat heinäkuussa ovat vastaavasti 12 ja 28 °C. Alin osavaltiossa koskaan mitattu lämpötila −54 °C mitattiin 9. helmikuuta 1933. Korkein 46 °C puolestaan mitattiin 12. heinäkuuta 1900. Cheyennessä keskimääräinen sademäärä on noin 36 senttiä vuodessa ja eniten sateita tulee huhtikuusta syyskuuhun. Lunta tulee vuodessa keskimäärin Cheyennessä mitattuna 130 senttiä.

Luonto ja luonnonsuojelu

 

Wyomingin alueella tavataan yli 2 000 eri kasvilajia. Tasankoalueella hallitsevat kasvilajit ovat tasangoille tyypillisiä ruohokasveja. Länsiosissa tavataan myös aavikkokasvillisuutta, kuten esimerkiksi marunoita. Kalliovuorten aluetta hallitsevat havumetsät, joissa kasvaa esimerkiksi mäntyjä, kuusia ja pihtoja. United States Fish and Wildlife Servicen mukaan kolme alueella kasvavista kasvilajeista on vaarantuneita, mutta yksikään ei ole uhanalainen. Suurista kasvinsyöjistä osavaltiossa tavataan esimerkiksi muulipeuraa, valkohäntäpeuraa, hanka-antilooppia, vapitia ja hirveä. Pienempiin ja yleisiin nisäkkäisiin alueella kuuluvat jänis ja pesukarhu. Metsästettävistä linnuista tärkeimmät alueella ovat peltoviiriäinen, kalkkuna ja metsäkanat. Muita kuin metsästettäviä lintulajeja asuu osavaltion alueella vuoden ympäri yli 50 eri lajia. Wyomingin vesistöissä elää 78 kalalajia, joista kalastuksen kannalta tärkein on kirjolohi. Vaarantuneisiin ja uhanalaisiin eläimiin osavaltion alueella kuuluvat mustajalkahilleri, harmaakarhu, Xyrauchen texanus ja Rhinichthys osculus thermalis -kalalajit, sekä Bufo baxteri -konnalaji, jota tavataan luonnossa vain Wyomingin alueella.

Maailman vanhin kansallispuisto, Yellowstonen kansallispuisto sijaitsee suurimmalta osaltaan Wyomingin alueella.

 

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Wyomingin alueelle tiettävästi noin 13 500 vuotta sitten. He olivat todennäköisesti Amerikkaan Beringinsalmen yli tulleita intiaanien esi-isiä. Osavaltion alueelta löydettyjen ihmisten metsästämien mammuttien jäännöksistä on päätelty, että alueella oli suhteellisen runsas asutus. Ensimmäiset eurooppalaiset alueella olivat todennäköisesti kanadanranskalaisia kauppiaita. Vérendryen veljekset Francois ja Louis-Joseph kävivät ehkä Big Horn -vuorilla vuonna 1743. John Colterin tiedetään käyneen varmasti alueella hänen tutkiessaan Yhdysvaltojen luoteisosia 1806–1807. Hänen jälkeensä alueelle tulivat amerikkalaiset metsästäjät ja turkiskauppiaat. 1840-lukuun mennessä merkittävimmät alueen vuoret ja joet oltiin löydetty ja nimetty. Vuosien 1840 ja 1867 välillä tuhannet siirtolaiset kulkivat alueen läpi matkatessaan Oregoniin ja Kaliforniaan. Wyomingiin kehittyi matkaajien käyttämän reitin varrelle huoltopisteitä, joista tunnetuimmat olivat Fort Bridger ja Fort Laramie.

Itse Wyomingin alueelle siirtolaiset alkoivat asettua suuressa määrin vasta Union Pacific Railroadin rakentamisen myötä vuosina 1867 ja 1868. Junaradan johdosta syntyivät osavaltion merkittävimmät kaupungit, kuten Cheyenne, Laramie, Rawlins, Rock Springs ja Evanston. Wyomingista tuli vuonna 1869 Yhdysvaltojen ensimmäinen alue, jossa naisille annettiin äänioikeus, vaikkakaan Wyoming ei vielä tuolloin ollut varsinainen osavaltio. Wyoming kehittyi edelleen 1870-luvulta eteenpäin, johon mennessä alueen intiaanit oli kukistettu. Osavaltioon saapui suuria määriä karjanhoitajia ja niin sanotuista karjaparoneista tuli hallitsevia tekijöitä alueen politiikassa pienempien karjanhoitajien kohdatessa vaikeuksia edellä mainittujen toiminnan takia. Karjateollisuus koki suuria takaiskuja vuosina 1886 ja 1887 ankaran talven, ylilaidunnuksen ja lihan hinnan putoamisen takia. Lisäksi suurmaanomistajien ja pientilojen suhteiden kärjistyminen johti niin sanottuun Johnsonin piirikunnan sotaan vuosia 1891–1892. Sodassa valtiovallan joukot pidättivät useita suurtilallisia heidän yritettyään valvoa omia lakejaan.

 

Wyomingista tuli Yhdysvaltojen osavaltio vuonna 1890, mutta sen asukasluku pysyi pienenä. Alueella yritettiin harjoittaa maanviljelyä, mutta yritykset epäonnistuivat sopimattoman ilmaston takia. Osavaltion talous alkoi kasvaa varsinaisesti vasta hiili-, öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämisen myötä 1970-luvulla. Tätä edesauttoi etenkin öljykriisi. Kasvu hidastui kuitenkin taas 1980-luvulla öljykriisin päättymisen myötä. Väkiluku oli ehtinyt kasvaa 41 prosenttia, mutta se lähti sittemmin laskuun. Vuonna 1988 Yellowstonen kansallispuistossa riehui suuria metsäpaloja, jotka tuhosivat lähes kolmanneksen kansallispuistosta. Osavaltio putosi maan asukasluvultaan pienimmäksi Alaskan ohittaessa sen vuonna 1990.

Lakiasäätävänä elimenä Wyomingilla on 30-henkinen senaatti ja 60-henkinen edustajainhuone. Senaattorit valitaan vaaleilla nelivuotiskausiksi ja edustajainhuoneen jäsenet kaksivuotiskausiksi. Osavaltion kuvernööri valitaan vaaleilla nelivuotiskaudeksi. Senaatin ja edustajainhuoneen ehdottaessa lakia se siirtyy kuvernöörin allekirjoitettavaksi. Kuvernööri voi myös olla allekirjoittamatta lakiehdotusta, tai käyttää veto-oikeuttaan sen hylkäämiseksi. Tässä tapauksessa laki saatetaan kuitenkin viedä läpi, jos sitä kannatetaan senaatissa ja edustajainhuoneessa kahden kolmanneksen enemmistöllä. Wyoming on ollut perinteisesti republikaanien hallitsemaa aluetta demokraattien ollessa vähemmistössä.

Piirikunnat

Pääartikkeli: Luettelo Wyomingin piirikunnista

 

Wyomingin osavaltio on jaettu 23 piirikuntaan. Vuonna 2010 ne olivat asukasluvun mukaan järjestyksessä seuraavat:

Vuonna 2005 Wyomingin asukkaista 52,4 prosenttia asui viidessä suurimmassa piirikunnassa.

Wyomingin bruttokansantuote vuonna 2010 oli 39 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 48. sijalla.

Kolme neljäsosaa Wyomingin maatalousmaasta on keinokastelun varassa.

Wyoming on Yhdysvaltojen suurimpia kivihiilen tuottajia. Ennen vuotta 1920 kivihiili oli sen tärkein luonnonvara, mutta maakaasu ja raakaöljy ovat menneet sen ohi. Osavaltion lounaisosassa on huomattavat öljyliuskevarat. Propaania tuottava Ferreligas on suurin työllistäjä, sillä on toimipisteet Big Pineyssä ja Jacksonissa.

Noin kolmannes Yhdysvalloista löydetystä uraanista on Wyomingin alueella. Wind Riverin alueelta on löydetty hiukan kultaa ja jalokiviä, mutta niitä ei kaiveta merkittäviä määriä.

Wyomingissä on 29 lentoasemaa. Niistä yksikään ei ole Federal Aviation Administrationin pääasiallisiksi kansainvälisiksi lentoasemiksi määrittämien joukossa. Lentoasemista kahdeksalla oli kaupallista liikennettä vuonna 2015. Matkustajamäärältään suurin on Jackson Holen lentoasema, jolta lähti 313 000 matkustajaa.

Wyoming on Etelä-Dakotan lisäksi ainoa Manner-Yhdysvaltain osavaltio, jossa Amtrakin matkustajajunat eivät kulje. Osavaltion halki kulkee kuitenkin kaksi perinteikästä rautatietä. Union Pacific kulkee eteläosan poikki, ja 1890-luvulla rakennettu Burlington Railway sen pohjoisosassa. Nykyisin rautateiden tärkeintä rahtia on kivihiili.

Vuonna 2020 Wyomingissa oli asukkaita 576 851. Vuonna 2004 osavaltion keski-ikä oli 38,4 vuotta. Asukastiheydeltään Wyoming on Yhdysvaltojen toiseksi harvimmin asutettu osavaltio Alaskan jälkeen. Asukkaita on vain kaksi neliökilometriä kohden. Osavaltion suurimmat kaupungit ovat Cheyenne, Casper, Gillette ja Laramie. Niistä kaikissa asuu kuitenkin alle 100 000 asukasta.

Vuoden 2002 tietojen mukaan suuri valtaosa Wyomingin väestöstä oli taustaltaan valkoisia. He muodostivat noin 95 prosenttia osavaltion väestöstä. Valkoiset ovat pääosin taustaltaan saksalaisia, englantilaisia ja irlantilaisia. Eurooppalaisten lisäksi osavaltiossa asuu intiaaneja, aasialaisia ja mustia. Vuoden 2000 tietojen mukaan Wyomingissa asui 11 113 intiaania. Suurin heimo on arapahot. Aasialaisia oli saman vuoden tietojen mukaan 2 771 ja mustia 3 722.

Vuonna 2000 suurimmat uskontokunnat olivat kannattajien lukumäärän perusteella Katolinen kirkko (80 421), Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko (47 129) ja Eteläinen baptistikonventio (17 101).

Asukasmäärän kehitys

Suurimmat kaupungit

Wyomingin suurimmat kaupungit asukasluvun mukaan. Luvut perustuvat vuoden 2020 väestönlaskentaan.

Perinteinen villin lännen elämä on tärkeä osa Wyomingin kulttuuriperintöä. Siellä järjestetään vuosittain useita rodeoita ja maalaismarkkinoita. Maailman suurin rodeotapahtuma on Cheyennessä rajaseutupäivien yhteydessä. Niitä on järjestetty vuodesta 1897.

Wyomingin yliopisto on osavaltion näkyvin urheilukeskittymä, ja sen urheilujoukkueita kutsutaan lempinimellä Wyoming Cowboys. Yliopiston lajivalikoimaan kuuluvat amerikkalainen jalkapallo, koripallo, uinti, uimahypyt, jalkapallo, golf, paini, tennis, lentopallo ja yleisurheilu. Baseballissa Wyomingia edustaa Casper Ghosts, joka pelaa minor league baseball -sarjaa.

• Timothy L. Gall: Worldmark Encyclopedia of the States - Volume 2. Thomson Gale, 2007. ISBN 1-4144-1122-7. (englanniksi)

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wyoming Wiki Commonsissa