Alankomaat Vilhelmiina: Alankomaiden kuningatar 1890–1948

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Vilhelmiina (koko nimi Wilhelmina Helena Pauline Maria, 31. elokuuta 1880 – 28. marraskuuta 1962) oli Oranje-Nassaun prinsessa. Vilhelmiina oli Alankomaiden kuningatar vuosina 1890–1948.

Vilhelmiina
Vilhelmiina 1940-luvun loppupuolella.
Alankomaiden kuningatar
Valtakausi	23. maaliskuuta 1890 – 4. syyskuuta 1948
Edeltäjä	Vilhelm III
Seuraaja	Juliana
Syntynyt	31. elokuuta 1880 Haag, Alankomaat
Kuollut	28. marraskuuta 1962 (82 vuotta) Apeldoorn, Alankomaat
Puoliso	prinssi Henrik
Lapset	Juliana
Koko nimi	Wilhelmina Helena Pauline Maria
Suku	Orania-Nassau
Isä	Vilhelm III
Äiti	Emma
Uskonto	protestantti
Nimikirjoitus

Vilhelmiina syntyi kuningas Vilhelm III:n ja tämän toisen vaimon, kuningatar Emman tyttäreksi. Vilhelmiinan suhdetta vanhempiinsa, erityisesti isäänsä, joka oli 63-vuotias Vilhelmiinan syntyessä, on kuvattu lämpimäksi. Kuningas Vilhelmin kuoltua Vilhelmiinan ollessa kymmenvuotias kuningatar Emma toimi sijaishallitsijana Vilhelmiinan 18-vuotissyntymäpäivään asti.

Vilhelmiina kruunattiin Alankomaiden kuningattareksi 18-vuotissyntymäpäivänään 31. elokuuta 1898. Vuonna 1901 Vilhelmiina avioitui prinssi Henrikin kanssa. Avioliittoa on kuvattu onnettomaksi ja prinssi Hendrikiä alkoholisoituneeksi playboyksi, jolla oli useita aviottomia lapsia. Pariskunnan ainoan lapsen, Julianan, syntymää vuonna 1909 pidettiin ihmeenä.

Vilhelmiinaa pidettiin voimakastahtoisena hallitsijana, jonka suorapuheisuutta ja vakaumuksellista toimintaa ihailtiin laajasti niin Alankomaissa kuin laajemminkin maailmalla. Vain 20-vuotiaana vuonna 1900 Vilhelmiina määräsi alankomaalaisen sota-aluksen pelastamaan vaikeuksiin joutuneen Transvaalin presidentin, Paul Krugerin. Tämä teko erityisesti kasvatti kuningattaren mainetta kansainvälisesti.

Vilhelmiina perehtyi myös liike-elämään. Vilhelmiina oli ensimmäinen nainen, joka kokosi yli miljardin dollarin henkilökohtaisen omaisuuden, lähinnä sijoituksista Yhdysvalloissa ja öljy-yhtiöissä. Alankomaiden kuningasperhe on yhä yksi Royal Dutch Shellin suurimmista osakkeenomistajista.

Ensimmäinen maailmansota

Alankomaat pysytteli puolueettomana ensimmäisessä maailmansodassa, mutta maan läheiset kauppasuhteet Saksan kanssa pakottivat Yhdistyneen kuningaskunnan laivaston saartamaan alankomaalaisia satamia heikentääkseen maan mahdollisuuksia käydä kauppaa Saksan kanssa.

Sodan lopulla Alankomaissa syntyi levottomuuksia Venäjän vallankumouksen innoittamana. Vilhelmiinan nauttimaa kansansuosiota pidetään osasyynä levottomuuksien taltuuntumiseen.

Sotien välinen aika

Alankomaiden talous kukoisti maailmansotien välisenä aikana. Myös Vilhelmiinan henkilökohtainen valta saavutti huippunsa silloin ja hänellä sekä kuningasmielisellä pääministeri Hendrik Colijnilla oli läheinen yhteistyösuhde. Vilhelmiina suhtautui varauksellisesti parlamentaariseen hallitusmuotoon ja osallistui läheisesti valtion asioiden hoitoon.

Toinen maailmansota

Saksa valloitti Alankomaat 10. toukokuuta 1940 ja kuningatar perheineen pakeni Englantiin kolme päivää myöhemmin. Kuningatar itse vastusti siirtymistä maanpakoon ja oli määrännyt sihteerinsä ampumaan hänet mikäli saksalaiset saapuisivat. Kuningatar saatiin kuitenkin vakuuteltua siirtymään miehittämättömälle Zeelandin alueelle, jossa kuningatar yritti koordinoida vastarintaa saksalaisia vastaan. Kuningtar ja maan hallitus kuitenkin evakuoitiin ja Vilhelmiina muodosti pakolaishallituksen Lontoossa.

Sodan aikana Vilhelmiina tuli tunnetuksi radiolähetyksistä, joissa hän puhui kansalleen. Tämän Radio Oranje -kanavan toiminnasta vastasi BBC ja jokainen lähetys aloitettiin samalla ilmoituksella: "tämä on Radio Oranje, sodassa olevien Alankomaiden ääni". Radion kautta lähetettiin myös salattuja viestejä Alankomaissa toimivalle vastarintaliikkeelle.

Sodan jälkeen Vilhelmiina palasi Alankomaihin, asuen aluksi kartanossaan Haagissa.

Luopuminen vallasta

Vilhelmiina joutui luopumaan vallasta vuonna 1948. Edellisenä vuonna Alankomaiden siirtomaissa oli syntynyt levottomuuksia, jotka johtivat maan taloudellisen eliitin kiivaaseen arvosteluun.

Luovuttuaan vallasta Vilhelmiina vetäytyi pois julkisuudesta Het Loon palatsiin Apeldoorniin. Vilhelmiina keskittyi liikeasioidensa hoitoon ja palasi julkisuuteen ainoastaan vuoden 1953 Pohjanmeren tulvakatastrofin yhteydessä.

Viimeisinä vuosinaan Vilhelmiina kirjoitti omaelämäkertansa Eenzaam, maar niet Alleen (Yksinäinen, mutta ei yksin).

Vilhelmiina kuoli 82-vuotiaana ja on haudattu Delftin Nieuwe Kerk -kirkkoon.

Alankomaalaiset

•   Vilhelmin sotilasritarikunta (Alankomaat)
•   Orania-Nassaun ritarikunta (Alankomaat)
•   Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
•   Oranian kuningasperheen ritarikunta (Alankomaat)

Lähde:

Ulkomaalaiset

Lähde:

•  
  Kuningatar Emma ja Vilhelmiina vuonna 1897.
•  
  Vilhelmiina vuonna 1909.
•  
  Vilhelmiinan patsas Wilhelminaparkissa Utrechtissa. Tekijä Mari Andriessen (1968).

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelmiina Wiki Commonsissa

• Kuningatar Wilhelmina juhlii. 40 vuotta Hollannin hallitsijana, Helsingin Sanomat, 30.08.1938, nro 232, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• 'Pidän puoleni', Kuva, 31.08.1938, nro 18, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Edeltäjä: Vilhelm III

Alankomaiden hallitsija 1890–1948

Seuraaja: Juliana