Vesisiippa: Lepakkolaji
Vesisiippa (Myotis daubentonii) on lepakkolaji, jota tavataan pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan Keski-Suomeen saakka.
Vesisiippa on yleinen koko Euroopassa. Vesisiippa kuuluu kapeasiipisiin lepakkolajeihin.
| Vesisiippa | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
| |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Lepakot Chiroptera |
| Heimo: | Siipat Vespertilionidae |
| Suku: | Aitosiipat Myotis |
| Laji: | daubentonii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Myotis daubentonii | |
| Synonyymit | |
| |
 Vesisiipan levinneisyys | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö
Vesisiippa on noin 3,5–5 cm pitkä, noin 5–15 gramman painoinen. Vesisiippa on päältä tasaisen tummanruskea ja alapuolelta hopeanharmaa. Sen kyljissä ei ole selkeää rajaa värin vaihtumiselle. Lentopoimu ja korvalehdet ovat tummanruskeita. Vesisiipan ja viiksisiipan erottaminen toisistaan on lähes mahdotonta: ainut ero on se, että vesisiipan takajalan ulkosyrjän räpylä ei ulotu varpaisiin asti.
Ympäristö
Vesisiipan mieluisinta ympäristöä ovat metsät ja puistot, joissa on jokia, järviä ja lampia. Siellä se lentää edestakaisin matalalla veden yllä tai rantavyöhykkeen puiden ja pensaiden välissä.
Vesisiippa jättää päiväpiilonsa iltahämärässä ja voi olla liikkeellä koko yön; varsinaisia aktiiviaikoja ovat kuitenkin ilta- ja aamuyö. Välillä vesisiippa käy lepäämässä puunkolossa, linnunpöntössä, muurissa tai sillan alla. Talven vesisiippa viettää horroksessa luolissa, kellareissa, kaivoskäytävissä jne. Kaivoksissa talvehtiminen on vesisiipalle tyypillistä. Vesisiippaa tavataan usein vesistöjen varsilla, etenkin Suomen eteläisissä osissa. Laji on vain lyhyen matkan muuttaja ja talvehtii suurimmaksi osaksi Suomessa.
Ravinto
Suomessa vesisiippa pyydystää enimmäkseen pieniä tai keskikokoisia hyönteisiä, kuten surviaissääskiä, vesiperhosia ja yöaktiivisia perhosia. Ravintolajistosta voidaan päätellä, että vesisiippa nimensä mukaisesti saalistaa mieluusti veden äärellä. Se saalistaa veden pintaa viistäen siepaten veden pinnasta hyönteisiä. Saalistava vesisiippa kaartelee laajasti lampien pinnan yllä kadoten välillä veden pinnan päälle kaartuneiden oksien lomaan. Laji voi joskus saalistaa myös lehti- ja sekametsien aukoissa. Kokonaisuutena vesisiippa on monipuolinen saalistaja, joka voi napata saaliinsa joko suoraan ilmasta, vedestä, lehdiltä tai muilta pinnoilta.
Veneiden pohjamaaleista liukeneva ja pohjamudassa eläviin surviaissääskien toukkiin siirtyvä orgaaninen tina on uhka vesisiipoille. Koteloituneiden toukkien noustessa veden pinnalle kuoriutumaan vesisiipat syövät niitä suuret määrät, ja näin sääskien sisältämä tina voi rikastua niitä syövien lepakoiden elimistöön, jos ne eivät kykene poistamaan raskasmetalleja elimistöstään.
Lisääntyminen
Parittelu tapahtuu syksyllä ja pitkin talvea horroksessa kivikasoissa, luolissa, kellareissa, pöntöissä ja kaivoskäytävissä. Sikiönkehitys viivästyy, ja vasta heinäkuussa syntyy yleensä yksi poikanen, jota emo imettää noin kuukauden. Poikanen alkaa pärjätä itsekseen vasta 6–8 viikon iässä.
Raivotauti
Sveitsiläinen lepakkotutkija kuoli 1985 Suomessa raivotautiin. Aluksi hänen epäiltiin saaneen tartunnan Sveitsistä, mutta myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että virustyyppi oli Suomessa esiintyvää lajia. Asia varmistui, kun Turun Kakskerrasta löytyi syksyllä 2009 ensimmäisen kerran vesisiippa, joka sairasti raivotautia. Virusta on ykkös- ja kakkostyyppiä, ja Kakskerran lepakolla oli samaa kakkostyyppiä kuin tutkijalla. Sitä ei juuri ole Keski-Euroopassa, jossa ykköstyyppi on yleisempi. Tutkimukset ovat jatkuneet vuonna 2010.
Lähteet
Aiheesta muualla
- vesisiippa (Arkistoitu – Internet Archive) harjureitti
- Vesisiippa (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Vesisiippa, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.