Uurainen: Kunta Keski-Suomen maakunnassa

Matkaa kirkonkylästä Jyväskylän maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät kaupungit ovat Saarijärvi ja Äänekoski. Kunnan virallinen väkiluku on 3 615 (31.12.2023), ja sen pinta-ala on 372,25 km² josta 24,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,39 asukasta/km².

Uurainen Urais
vaakuna	sijainti
Sijainti	, 025°26′15″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero	892
Hallinnollinen keskus	Uuraisten kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	372,25 km² 243:nneksi suurin 2022
– maa	347,98 km²
– sisävesi	24,27 km²
Väkiluku	3 615 201:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	10,39 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	25,3 %
– 15–64-v.	54,5 %
– yli 64-v.	20,2 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	9,00 % 126:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Juha Valkama
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • PS  • SDP  • KD  • Kok.  • Vas.	8 5 4 2 1 1
uurainen.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Uurainen sijaitsee Keski-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski. Kuntakeskuksesta Jyväskylään on 32 km.

Uuraisten suurimmat järvet ovat Kyynämöinen, Sääkspää ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.

Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.

Kyliä

Asutuskylät

Kotaperä, Linnanperä, Pohjanperä, Kelloperä, Haukimäki, Kyynämöinen, Hepomäki, Höytiä, Tehlo, kirkonkylä, Hiirola, Jokihaara, Vihtaperä, Oikarinperä, Murtoperä, Kummunkylä, Pirttiperä, Myllyperä, Kangashäkki, Sälliperä, Hirvaskylä.

Rekisterikylät

Kuukkajärvi, Uurainen, Kangashäkki, Höytiä, Nyrölä.

1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Uuraisten alue oli hämäläisten erämaata. Ensimmäinen uudisasukas Uuraisten alueella oli vuonna 1548 saapunut Paavo Minkkinen, jonka suku oli luultavasti Pellosniemeltä lähtöisin. Hän perusti Salmelan tilan Heinäjoensuun erämaalle, joka oli kuulunut Kulsialan Laitikkalan kylälle. Nykyään Laitikkala on osa Pälkänettä. Uuraisten alueen ensimmäiset maakirjakylät olivat vuonna 1561 mainitut Kuukkajärvi ja Akonjärvi. Akonjärvi kuitenkin liitettiin Kuukkajärven kylään jo vuonna 1586.

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilänä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153. Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.

Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.

Trombi tai syöksyvirtaus tuhosi vuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.

Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikoista kahdeksan on keskustan hallussa, perussuomalaisilla viisi, sosiaalidemokraateilla neljä, kristillisdemokraateilla kaksi sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella kummallakin yksi.

Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen. Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.

Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen ”muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi”.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Taajamat

Vuoden 2016 lopussa Uuraisilla oli 3 747 asukasta, joista 1 568 asui taajamissa, 2 161 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uuraisten taajama-aste on 42,0 %. Uuraisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uuraisilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Uuraisten seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Uuraisilla toimii Uuraisten helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uuraisten alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.

Uuraisilla on Hirvasen koulu, Höytiän koulu, Uuraisten Koulukeskus ja Kyynämöisten koulu

Uuraisten terveysaseman palveluista ja muista perustason terveyspalveluista vastaa tuottajana neljän kunnan yhteinen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus vuodesta 2011 alkaen.

Uuraisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla naudan- ja sianlihapata lihasuolainen, perunasoppa ja litukkarieska.

• Luettelo Uuraisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Uurainen: Kuukan kappelista nykypäivään 1868-1993. Jyväskylä: Uuraisten kunta, 1993. ISBN 951-96762-0-1.

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uurainen Wiki Commonsissa

• Uuraisten kunta
• Tilastokeskus – Uuraisten avainluvut
• Luonnollisen kasvun Uurainen (Arkistoitu – Internet Archive)
• Luontopolkuja Uuraisilla