Elokuva Tuulen Viemää: Victor Flemingin ohjaama elokuva vuodelta 1939
Tuulen viemää (engl.
Sen ohjasi Victor Fleming ja pääosia näyttelivät Clark Gable, Vivien Leigh, Leslie Howard ja Olivia de Havilland. Elokuva perustuu Margaret Mitchellin vuonna 1936 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin.
| Tuulen viemää | |
|---|---|
| Gone with the Wind | |
 | |
| Ohjaaja | Victor Fleming |
| Käsikirjoittaja | Sidney Howard Margaret Mitchell |
| Tuottaja | David O. Selznick |
| Säveltäjä | Max Steiner |
| Kuvaaja | Ernest Haller |
| Leikkaaja | Hal C. Kern James E. Newcom |
| Tuotantosuunnittelija | William Cameron Menzies |
| Pukusuunnittelija | Walter Plunkett |
| Lavastaja | Lyle R. Wheeler |
| Pääosat | Clark Gable Vivien Leigh Leslie Howard Olivia de Havilland Thomas Mitchell Hattie McDaniel |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Selznick International Pictures Metro-Goldwyn-Mayer |
| Levittäjä | Loews Cineplex Entertainment Netflix HBO Max |
| Ensi-ilta | 1939 |
| Kesto | 214 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Scarlett O'Haran rooliin harkittiin monia näyttelijöitä ennen kuin Vivien Leigh sai osan. Heitä olivat muun muassa Paulette Goddard, Joan Crawford, Norma Shearer, Bette Davis ja Barbara Stanwyck. Goddard oli jo lähes varma vaihtoehto Scarlettin rooliin, kunnes David O. Selznickin agenttina toiminut veli Myron Selznick löysi Leighin. Hän sopi kaikkien mielestä Scarlettin rooliin paremmin kuin kukaan muu.
Elokuva on edelleen Yhdysvaltojen eniten tuottanut elokuva, jos inflaatiokerroin otetaan huomioon.
Juoni
Scarlett O’Hara (Vivien Leigh) on vauraalla Taran tilalla asuvan perheen kolmesta tyttärestä vanhin. Hän on suosittu, piirikunnan kaunotar ja täynnä itseään, mutta samalla rakastunut toivottomasti Ashley Wilkesiin (Leslie Howard), joka on menossa naimisiin serkkunsa Melanie Hamiltonin (Olivia de Havilland) kanssa. Scarlett inhoaa Melanieta syvästi, herttainen Melanie taas pitää Scarlettista suuresti.
Juhlissa Scarlett yrittää saada Ashleyn purkamaan kihlauksensa, mutta tämä torjuu hänet. Samoissa juhlissa Scarlett kohtaa ensimmäisen kerran myös Rhett Butlerin, joka kuulee sohvan taakse Scarlettin ja Ashleyn keskustelun. Juhlien aikana myös ilmoitetaan Yhdysvaltain sisällissodan alkamisesta ja Scarlett, kostoksi Ashleylle, suostuu Melanie Hamiltonin veljen kosintaan ja heidät vihitään ennen miesten joutumista sotaan.
Pian tulee tieto Scarlettin miehen kuolemasta. Scarlett ja Melanie lähtevät Atlantaan, jossa he osallistuvat muun muassa rahankeruutanssiaisiin ja sairaanhoitotoimintaan. Melanie on raskaana ja synnyttää lapsen jenkkien jo piirittäessä kaupunkia. Rhettin avulla Scarlett pelastaa Melanien, tämän lapsen ja itsensä Taraan. Rhett tunnustaa Scarlettille rakkautensa ennen kuin jättää tämän, ja liittyy jo lyötyyn Etelävaltioiden sotajoukkoon. Tarasta löytyy vain äidin kuolemasta hulluksi tullut isä, muutama uskollinen orja ja surkeat jäänteet Tarasta sen loiston päiviltä. Nälkiintynyt Scarlett vannoo Jumalan nimeen, ettei koskaan näe enää nälkää vaikka tapahtuisi mitä.
Köyhtyneen tilan pelastamiseksi Scarlett huijaa siskonsa varakkaan sulhasen kanssaan naimisiin. Pian sen jälkeen Scarlett joutuu ajoretkellä entisten orjien leirin lähellä lähes ryöstetyksi ja raiskatuksi. Sen kuultuaan Scarlettin aviomies ja pari muuta miestä päättävät tehdä asialle jotain, ja perustetaan paikallinen Ku Klux Klan. Klaanin nimeä elokuvassa ei kuitenkaan mainita. Sen myötä eräässä välikohtauksessa kuolee Scarlettin aviomies. Jo toisen kerran leskeksi jäänyt Scarlett tuntee suuria tunnontuskia siitä että varasti sisarensa miehen ja teki tämän onnettomaksi – ja lopulta ”tappoi” tämän.
Tämän jälkeen Rhett Butler kosii Scarlettia, joka suostuu kosintaan, vaikkei tunne minkäänlaista intohimoa Rhettiä kohtaan, vaan ajattelee vain tämän rahoja. He saavat tyttären, Bonnie Bluen, joka kuolee ratsastusonnettomuudessa. Heidän avioliittoaan rasittaa myös Scarlettin jatkuva haikailu Ashleyn perään. Tämän jälkeen myös Melanie sairastuu ja kuolee. Scarlett tajuaa Melanien kuollessa tämän merkityksen itselleen ja Ashleyn suuren rakkauden Melanieen. Scarlett tajuaa rakastavansa Rhettiä ja juoksee kotiin kertomaan tämän. Rhett Butler kuitenkin torjuu hänet, sanoen oman rakkautensa kuolleen, ja jättää Scarlettin. Murtuneena Scarlett päättää muuttaa takaisin Taraan ja keksiä keinon, jolla saisi Rhettin takaisin itselleen.
Näyttelijät
Pääosat
 | Vivien Leigh .... Scarlett O'Hara |
 | Clark Gable .... Rhett Butler |
 | Leslie Howard .... Ashley Wilkes |
 | Olivia de Havilland .... Melanie Hamilton |
Sivurooleissa
- Thomas Mitchell .... Gerald O’Hara
- Barbara O’Neil .... Ellen O’Hara
- Evelyn Keyes .... Suellen O’Hara
- Ann Rutherford .... Carreen O’Hara
- George Reeves .... Stuart Tarleton
- Fred Crane .... Brent Tarleton
- Hattie McDaniel .... Mammy
- Oscar Polk .... Pork
- Butterfly McQueen .... Prissy
- Victor Jory .... Jonas Wilkerson
- Everett Brown .... Iso Sam
- Howard C. Hickman .... John Wilkes
- Alicia Rhett .... India Wilkes
- Rand Brooks .... Charles Hamilton
- Carroll Nye .... Frank Kennedy
- Marcella Martin .... Cathleen Calvert
- Laura Hope Crews .... Täti Pittypat Hamilton
- Eddie Anderson .... Peter - setä
- Harry Davenport .... Tohtori Meade
- Leona Roberts .... Mrs. Meade
- Jane Darwell .... Dolly Merriwether
- Paul Hurst .... Jenkki sotilaskarkuri
- Cammie King .... Bonnie Blue Butler
- Ona Munson .... Belle Watling
- Eric Linden .... Amputation case
- Cliff Edwards .... Reminiscent Soldier
Oscar-palkinnot ja -ehdokkuudet
Oscar-palkinnot
- Paras elokuva: Selznick International Pictures
- Paras ohjaus: Victor Fleming
- Paras naispääosa: Vivien Leigh
- Paras naissivuosa: Hattie McDaniel
- Paras sovitettu käsikirjoitus: Sidney Howard
- Paras leikkaus: Hal C. Kern ja James E. Newcom
- Paras kuvaus: Ernest Haller ja Ray Rennahan
- Paras lavastus: Lyle R. Wheeler
Erikoispalkinnot:
- Erikoispalkinto
- Tieteellisen tai teknisen saavutuksen Oscar-palkinto
Oscar-ehdokkuudet
- Paras miespääosa: Clark Gable
- Paras naissivuosa: Olivia de Havilland
- Parhaat erikoistehosteet: Fred Albin, Jack Cosgrove ja Arthur Johns.
- Paras musiikki: Max Steiner
- Paras äänitys: Thomas T. Moulton
Vastaanotto
Elitisti-verkkosivuston Jari Mustonen kirjoittaa elokuvan herättäneen keskustelua koko olemassaolonsa ajan. Hänen mukaansa teosta on syytetty muun muassa orjuuden romantisoimisesta, mikä onkin totta. Edelleen hän huomauttaa, ettei tämä poista sitä tosiasiaa, että kyseessä on fiktiivinen taideteos, joka on hyvin rehellinen suhteessa siihen aikakauteen, jota se kuvaa. Tämä tarjoaa katsojalle ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä historian kokemisen eräästä näkökulmasta. Elokuva on herättänyt paljon keskustelua myös feministien keskuudessa.
Lisäksi
David O. Selznick sai Oscar-gaalassa urastaan The Irving G. Thalberg Memorial Awardin.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuulen viemää Wiki Commonsissa
- Tuulen viemää Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Tuulen viemää Filmsiten sivuilla
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Tuulen viemää (elokuva), which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.