Tuomenkehrääjäkoi: Perhoslaji

Tuomenkehrääjäkoi (Yponomeuta evonymella) on kehrääjäkoiden heimoon kuuluva pikkuperhoslaji.

Sen toukat elävät tuomissa. Ne kehräävät tuomeen harsomaisen kudoksen, joka peittää lehtiä, oksia ja joskus koko puun. Toukat pystyvät syömään koko puun lehdettömäksi. Tästä puu selviytyy kuitenkin yleensä hyvin.

Tuomenkehrääjäkoi
Tuomenkehrääjäkoi: Koko ja ulkonäkö, Levinneisyys ja lentoaika, Elinympäristö ja elintavat
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Aitoperhoset Ditrysia
Yläheimo: Kehrääjäkoimaiset Yponomeutoidea
Heimo: Kehrääjäkoit Yponomeutidae
Alaheimo: Yponomeutinae
Suku: Yponomeuta
Laji: evonymella
Kaksiosainen nimi

Yponomeuta evonymella
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Yponomeuta evonymellus
  • Yponomeuta padi
Katso myös

 Tuomenkehrääjäkoi: Koko ja ulkonäkö, Levinneisyys ja lentoaika, Elinympäristö ja elintavat Tuomenkehrääjäkoi Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Tuomenkehrääjäkoin toukka on noin 1 cm pitkä vaalea, karvaton toukka, jolla musta pää, mustat jalat ja musta täplä kussakin jaokkeessa.

Aikuisella perhosella on puhtaan valkoiset etusiivet, joissa on siiven suuntaisesti viisi epäsäännöllistä riviä pieniä mustia pilkkuja. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat. Tuntosarvet ovat hieman etusiipiä lyhyemmät ja valkoisten poikkiviirujen kirjomat. Siipiväli 20–24 mm.

Yponomeuta -sukuun kuuluu kahdeksan Suomesta tavattua lajia, joista jossain määrin mainittavia tuhoja aiheuttavat myös pihlajankehrääjäkoi (Yponomeuta padellus) ja omenankehrääjäkoi (Yponomeuta malinellus). Lajit muistuttavat ulkonäöltään huomattavasti tuomenkehrääjäkoita.

Levinneisyys ja lentoaika

Tuomenkehrääjäkoi: Koko ja ulkonäkö, Levinneisyys ja lentoaika, Elinympäristö ja elintavat 
Toukkien kutomaa seittiä.
Tuomenkehrääjäkoi: Koko ja ulkonäkö, Levinneisyys ja lentoaika, Elinympäristö ja elintavat 
Heinä-elokuussa kasvavat tuomelle uudet lehdet.

Tuomenkehrääjäkoin levinneisyys on palearktinen ulottuen Irlannista ja Iberian niemimaalta Skandinaviaan ja idässä edelleen Koreaan ja Japaniin saakka. Suomessa lajia tavataan koko maassa, mutta se harvinaistuu pohjoista kohti. Toukkia tavataan kesäkuussa. Aikuiset perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena heinäkuun alusta elo-syyskuun vaihteeseen.

Elinympäristö ja elintavat

Tuomenkehrääjäkoita tavataan kaikkialla tuomia kasvavilla paikoilla. Toukat elävät suurina ryhminä erittämänsä seitin suojissa ja syövät puut runsaana esiintyessään jopa täysin lehdettömiksi. Tuomet selviävät yleensä tuhosta hyvin ja kasvattavat uudet lehdet myöhemmin kesällä. Jos huomattava tuho kuitenkin toistuu useita vuosia peräkkäin, puut saattavat kuolla. Kukin toukkaryhmä syö kaikki oksan lehdet ja lehtien loputtua ne siirtyvät joukkona uuteen oksaan. Täysikasvuiset toukat koteloituvat tiiviinä ryhminä seitin suojiin. Toukkien seittejä on tuomissa alku- ja keskikesällä ja loppukesällä koteloituneista toukista kuoriutuu aikuisia perhosia.

Naaras munii nuorille oksille noin 60 munan rykelmiä, joiden läpimitta on joitakin millimetrejä. Osa munista kuoriutuu jo syksyllä, mutta toukat eivät poistu munasta ennen kevättä. Yleensä muna on talvehtiva elämänvaihe.

Tuomenkehrääjäkoita voidaan torjua myrkyttämällä tai suihkuttamalla puut puhtaiksi vedellä. Euroopan alueella tuomenkehrääjäkoikantaa pitävät kurissa ainakin 34 eri parasitoidihyönteistä ja 15 muuta saalistajaa. Lajin torjumiseksi feromonipyydyksillä on olemassa myös kaupallisesti saatava feromoni.

Ravintokasvi ja pedot

Toukkien ensisijainen ravintokasvi on tuomi (Prunus padus), vähemmissä määrin myös muutamat muut ruusukasveihin kuuluvat puulajit.

Toisin kuin monet muut hyönteiset, tuomenkehrääjäkoin toukka sietää tuomen lehdissä olevia syanivetyä sisältaviä alkaloideja. Alkaloidit tekevät toukista myrkyllisiä, ja ilmeisesti suojaavat niitä muilta hyönteispedoilta.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tags:

Tuomenkehrääjäkoi Koko ja ulkonäköTuomenkehrääjäkoi Levinneisyys ja lentoaikaTuomenkehrääjäkoi Elinympäristö ja elintavatTuomenkehrääjäkoi Ravintokasvi ja pedotTuomenkehrääjäkoi LähteetTuomenkehrääjäkoi Aiheesta muuallaTuomenkehrääjäkoiTuomi

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

KulttuuriLiettuaTähdet, tähdet (televisiosarja)Heikki HelaJääkiekon maailmanmestaruuskilpailutHanna SilvennoinenCarles PuigdemontGeorgiaTerhi KiemunkiJulius CaesarMyrskyluodon MaijaVladimir LeninKimi RäikkönenNihilismiLuettelo Muumi-tarinoiden hahmoistaKleinin pulloTalvisotaEmil LarmiKongon demokraattinen tasavaltaPamela TolaIsaskar Keturin ihmeelliset seikkailutSepelkyyhkyQ.StoneWokeRautiainenVapaamuuraritPekka PuskaPekka PoutaSeksiKulorastasMarkus NordenstrengCristiano RonaldoMaammeBruttokansantuoteSinitiainenMika MyllyläJapaniSuezin kanavaMikko LeppilampiJehovan todistajatSampo TerhoKiinaBehm (laulaja)LehtokurppaJonttu LuhtavaaraKummeli (televisiosarja)Miina ÄkkijyrkkäTennessee State CapitolPyhä YrjöMichael MajalahtiCharles IIIKirjan ja ruusun päiväGöteborgJääkiekkoLionel MessiVietnamMalla MalmivaaraOravaThomas HoyerPatty HearstElina ValtonenNightwishJatkosotaPatsy KensitJohn F. KennedyLuettelo Suomen kaupungeistaP. E. SvinhufvudKirsi CrowleyKesäolympialaiset 2024LatviaSäästöpankkiNeekeriVarpunenTampereen Ilves (jääkiekko)Aavikko25. huhtikuutaPulp Fiction – Tarinoita väkivallastaLuettelo jääkiekon SM-liigan pudotuspelien jatkoaikaotteluistaSuurten lukujen nimet🡆 More