Spacex: Yhdysvaltalainen avaruusteollisuuden yritys

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Muotoutunut aikojen saatossa, punainen lanka puuttuu ja sisältö rönsyilee yksittäisiin laukaisuihin asti vaikka erillisiä artikkeleitakin löytyisi. Iso kuva yrityksen historiasta, strategiasta ja tilasta puuttuu.

Se valmistaa ja operoi avaruusraketteja ja -aluksia sekä kehittää Starlink-satelliitti-internetjärjestelmää.

SpaceX
Yritysmuoto	yksityinen osakeyhtiö
Perustettu	6.5.2002
Toimitusjohtaja	Elon Musk
Puheenjohtaja	Gwynne Shotwell
Kotipaikka	Hawthorne, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala	avaruustekniikka
Tuotteet	kantoraketit, avaruusalukset, Starlink-satelliitti-internet
Henkilöstö	n. 8 000 (2020)
Tytäryhtiöt	The Boring Company 2017–2018
Kotisivu	www.spacex.com
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Yrityksen kehittämiin tuotteisiin kuuluvat osittain uudelleenkäytettävät Falcon 9 ja Falcon Heavy-kantoraketit sekä Dragon-avaruusalus, jonka toinen versio on miehitetty.

SpaceX:n perusti PayPal-maksujärjestelmän osaperustaja ja Tesla Motorsin toimitusjohtaja Elon Musk vuonna 2002, tavoitteenaan kehittää täysin uudelleenkäytettävä kantoraketti ja luoda ihmiskunnalle pysyvä, Maan resursseista riippumaton yhteiskunta Marsin pinnalle. Elon Muskin mukaan SpaceX pystyy asuttamaan Marsin ja rakentamaan Kuuhun tukikohdan. SpaceX:n aikeissa on tehdä miehitetty Mars-lento 2020-luvun aikana.

Syyskuussa 2018 SpaceX ilmoitti löytäneensä ensimmäiselle kaupalliselle kuulennolle osallistuvan astronautin, japanilaisen miljardöörin Yūsaku Maezawan, Kuulento on määrä lentää vuonna 2023. Lento olisi ensimmäisiä kehitteillä olevan BFR-aluksen lentoja. Yrityksellä oli noin 8 000 työntekijää toukokuussa 2020.

 

SpaceX:n perusti Elon Musk toukokuussa 2002. Hän investoi yritykseen varojaan 100 miljoonaa dollaria maaliskuussa 2006. Vuonna 2008 SpaceX hyväksyi 20 miljoonaa dollaria lisärahoitusta The Founders Fundilta.

Tammikuussa 2005 SpaceX osti kymmenen prosentin osuuden Surrey Satellite Technologystä.

Huhtikuussa 2011 Nasa, Yhdysvaltain ilmavoimat ja NRO solmivat puite- tai aiesopimuksen^selvennä SpaceX:n kanssa.

Rahoittaakseen hyvin kallista matkaa Marsiin Elon Musk perusti vuonna 2015 Seattlen lähelle SpaceX:n uudeksi osastoksi avaruussatelliitteihin perustuvan kaupallisen internetpalvelun Starlinkin. Musk arvioi, että Starlink voisi tuottaa SpaceX:lle vuosittain jopa 30 miljardia dollaria. Starlinkin suunnittelu saatiin päätökseen maaliskuussa 2019, ja ensimmäiset tietoliikennesatelliitit laukaistiin samana vuonna.

Dragon 2-kapseli telakoitui onnistuneesti Kansainväliselle avaruusasemalle toukokuussa 2020 ja palasi Maahan elokuussa. Kapselin merkittävä ominaisuus on automaattinen telakoituminen.

Vuonna 2021 Nasa valitsi SpaceX:n seuraavan miehitetyn kuumoduulin valmistajaksi. Kuulento on osa Nasan Artemis-ohjelmaa, jossa tavoitteena on palata Kuuhun vuonna 2024.

SpaceX:n kehitteillä olevat tuotteet ovat miehitetty Dragon V2 -avaruusalus sekä Interplanetary Transport System.

Toukokuussa 2005 SpaceX ilmoitti saaneensa Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa aikaan IDIQ-sopimuksen, jonka mukaan ilmavoimat voisi ostaa enimmillään 100 miljoonalla dollarilla laukaisuja yritykseltä. NASA ilmoitti 22. huhtikuuta 2008 solmineensa SpaceXn kanssa IDIQ-sopimuksen. Sopimus on arvoltaan 0,020 – 1 000 miljoonaa dollaria riippuen toteutetuista tehtävistä. Sopimuksen piiriin kuuluu 30. kesäkuuta 2010 mennessä tilatut lennot, jotka laukaistiin joulukuussa 2012. Samalla Elon Musk ilmoitti, että SpaceX on myynyt kaikkiaan 14 sopimusta Falcon-raketeille.

Kesäkuussa 2010 yhtiö voitti noin 500 miljoonan dollarin laukaisusopimuksen uusien Iridium-tietoliikennesatelliittien laukaisemiseksi. Yhden 800 kilogrammaa painavan satelliitin laukaisu 780 kilometriä korkealle radalle maksaa vajaat seitsemän miljoonaa dollaria, joka olisi liian halpa kantoraketin hinta,^selvennä mutta yhteislaukaisuilla raketin hinta on samaa suuruusluokkaa kuin Venäjän, Kiinan tai Intian kantorakeissa. Jälkimmäiset kaksi maata olivat vuonna 2010 Yhdysvaltain käyttökieltolistalla yhdysvaltalaisen teollisuuden tukitoimena.

Perusrakenteeltaan vastaavan muita Falcon-raketteja vastaavan, kooltaan Falcon 1:n ja Falcon 9:n väliltä olevan Falcon 5 -raketin kehitys keskeytettiin, jotta yhtiö voi keskittyä Falcon 9 -rakettiin.

Falcon 1

Pääartikkeli: Falcon 1

Falcon 1 on pieni, osittain uudelleenkäytettävä raketti, jonka nostokapasiteetti on 420 kilogrammaa hyötykuormaa matalalle Maan kiertodalle (ratakorkeus 185 kilometriä). Rakettia hyödynnettiin myös suuremman Falcon 9 -raketin ja suunnittelupöydälle jääneen Falcon 5 -raketin kehittämisessä. Falcon 1 saavutti kiertoradan onnistuneesti vasta neljännellä koelaukaisulla 28. syyskuuta 2008. Falcon 1 oli ensimmäinen yksityisesti rahoitettu nesteajoainetta käyttävä raketti, joka pystyy nostamaan satelliitin pysyvälle, mutta hyvin matalalle kiertoradalle. Alle 200 kilometrin ratakorkeus merkitsee käytännössä sitä, että sille nostettu satelliitti ei pysy radallaan kuukausia pidempää vaan putoaa ilmakehään. Kevyemmän satelliitin raketti mahdollisesti pystyy nostamaan pysyvämmälle korkealle kiertoradalle. Raketin ensimmäisen vaiheen uudelleenkäytettävyyden mahdollistivat ensimmäisen ja toisen vaiheen välikappaleeseen (engl. interstage) asetetut laskuvarjot, jotka hidastivat kantoraketin nopeutta ennen sen laskeutumista mereen, josta se voitiin ottaa talteen. Yrityksistä huolimatta ensimmäisen vaiheen uudelleenkäyttö ei koskaan onnistunut, sillä vaiheen pudotessa takaisin maan ilmakehään aerodynaamiset kuormat ja ilman kitkan aiheuttama tuhosivat vaiheen ennen laskeutumista.

Falcon 1 lensi vain kaksi kertaa onnistuneesti ja viimeisen kerran vuonna 2009, jonka jälkeen kantoraketti poistettiin käytöstä. Tuolloin SpaceX alkoi keskittyä raskaan Falcon 9 -raketin kehitykseen, joka lensikin ensimmäisen kerran jo vuonna 2010.

Falcon 9

Pääartikkeli: Falcon 9

 

SpaceX ilmoitti 8. syyskuuta 2005 kehittävänsä Falcon 9 -rakettia, jossa olisi yhdeksän Merlin-rakettimoottoria ensimmäisessä vaiheessa. Suunnitelmien mukaan kantoraketti tulisi olemaan Yhdysvaltain ilmavoimien 1990-luvulla kehittämän EELV-luokan kantoraketin kokoinen, eli se on tarkoitettu kilpailemaan yhdysvaltalaisten Delta IV ja Atlas V -rakettien sekä etenkin venäläisen Protonin, Intian GSLV:n ja Kiinan Pitkä marssi -rakettien kanssa. Falcon 9 suunniteltiin olemaan uudelleenkäytettävä ensimmäisen vaiheensa osalta. Toisen vaiheen uudelleenkäyttöä on myös pohdittu, mutta yhtiö ei ole kehittänyt sitä konseptitasoa pidemmälle.

Helmikuuhun 2022 mennessä Falcon 9 on lentänyt 139 lentoa, joista yksi on epäonnistunut.

Dragon

 

Pääartikkeli: Dragon (avaruusalus)

SpaceX:n alkuperäisenä tavoitteena oli miehitetty avaruuslento ennen vuoden 2010 loppua. NASA ilmoitti 18. elokuuta 2006 SpaceX:n oleva toinen kahdesta yrityksestä, jotka valittiin suorittamaan miehistö- ja lastilentoja ISS-avaruusasemalle osana Commercial Orbital Transportation Services -ohjelmaa.

Kapselin yläosassa olevalla Common Berthing Mechanism -telakointimekanismilla kapseli voi telakoitua vain ISS:n yhdysvaltalaiseen osaan. NASA-sopimus velvoittaa SpaceX:n toteuttamaan demolennot vuosina 2008–2010. SpaceX voi saada rahoitusta enimmillään 278 miljoonaa dollaria, mikäli se saavuttaa kaikki tavoitteet.

Ensimmäisellä lennollaan joulukuussa 2010 SpaceX:n Dragonista tuli maailman ensimmäinen kaupallinen avaruusalus, joka onnistuttiin saamaan turvallisesti ja hallitusti alas kiertoradalta takaisin Maahan.

Ensimmäinen kaupallinen rahtilento, SpaceX CRS-1 (CRS eli Commercial Resupply Services) laukaistiin onnistuneesti 8. lokakuuta 2012 kello 00.35 GMT (3.35 Suomen aikaa) Kansainväliselle avaruusasemalle. Heinäkuuhun 2019 mennessä SpaceX oli suorittanut kuusitoista lentoa Kansainväliselle avaruusasemalle, joista yksi, CRS-7, on tuhoutunut lennon aikana.

Falcon Heavy

Pääartikkeli: Falcon Heavy

Falcon Heavy (ennen Falcon 9 Heavy) on SpaceX:n superraskaan luokan kantoraketti, jonka ensimmäinen koelaukaisu onnistui 6. helmikuuta 2018. Ensimmäisen vaiheen sivuraketit palasivat laskeutumisen jälkeen maahan, mutta päävaiheen laskeutuminen Atlantin valtameressä sijaitsevalle lautalle epäonnistui. Raketin lastina ollut Tesla Roadster -urheiluauto kiersi hetken ajan Maata, jonka jälkeen se ohjattiin avaruuteen. Kesään 2019 mennessä Falcon Heavy oli laukaistu kolme kertaa.

Falcon Heavy koostuu Falcon 9 -raketista, jonka ensimmäisen vaiheen sivuille on kytketty kaksi erillistä Falcon 9:n ensimmäistä vaihetta, joista jokaisessa on yhdeksän Merlin 1D -moottoria. Nämä 27 moottoria puskevat rakettia laukaisussa 22 819 kilonewtonin voimalla, tehden siitä kautta aikojen toiseksi tehokkaimman kantoraketin heti Saturn V:n jälkeen, sekä maailman tehokkaimman toiminnassa olevan raketin NASA:n Space Launch Systemin tai SpaceX:n ITS-lentojen alkamiseen asti.

Falcon Heavyn hyötykuorma on huomattavasti suurempi kuin Falcon 9:n – Falcon Heavy kykenee viemään jopa 54,4 tonnia rahtia matalalle Maan matalalle kieroradalle. Falcon 9 FT -raketin vastaava kantokyky on 22,8 tonnia.

Falcon Heavy on valittu Nasan vuonna 2024 laukaistavaan Europa Clipper -tehtävään.

Dragon V2

Pääartikkeli: Dragon V2

Dragon V2 on SpaceX:n kehittämä miehitetty avaruusalus. Miehittämätön ensilento Crew Dragon Demo-1 suuntautui Kansainväliselle avaruusasemalle maaliskuussa 2019. Sitä seuraava miehitetty lento Crew Dragon Demo-2 telakoitui Kansainväliselle avaruusasemalle toukokuussa 2020. Dragon on seuraava miehitetty avaruusalus, joka on laukaistu Yhdysvalloista Avaruussukkula-ohjelman lopettamisen jälkeen. Avaruussukkula-ohjelman lopettamisen jälkeen yhdysvaltalais-astronauttien ainoa tapa päästä avaruuteen on ollut venäläinen Sojuz-avaruusalus.

Dragon eroaa muista kapselimallisista avaruusaluksista siten, ettei se tulevaisuudessa tule käyttämään laskeutumisiin laskuvarjoja, vaan laskeutuu SuperDraco-moottoreiden varassa hallitusti laskeutumisalustalle, kuten SpaceX:n kantoraketitkin tekevät. Elon Musk on sanonut Dragon V2:n kykenevän laskeutumaan mihin vain Aurinkokunnassa.

Interplanetary Transport System (ITS)

 

Pääartikkeli: Interplanetary Transport System

Interplanetary Transport System (lyhenne ITS) on SpaceX:n suunnittelema superraskaan luokan kantorakettiin perustuva järjestelmä. ITS-hankkeen päätavoite on Marsin kolonisaatio, sillä alus kykenee lähettämään jopa sata astronauttia Maan matalalta kiertoradalta suoraan Marsin pinnalle.

 

ITS koostuu kolmesta osasta: ensimmäisestä vaiheesta, avaruusaluksesta sekä niin sanotusta polttoainealuksesta. Ensimmäinen vaihe (SpaceX Super Heavy) laukaisee avaruusaluksen matalalle Maan kiertoradalle odottamaan polttoainetäydennystä, minkä jälkeen ensimmäinen vaihe laskeutuu takaisin laukaisualustalle, missä se tankataan uudestaan metaanilla ja nestemäisellä hapella. Tankkauksen aikana ensimmäiseen vaiheeseen kiinnitetään polttoainealus, joka laukaistaan kohtaamaan matalalla kiertoradalla odottamassa oleva avaruusalus. Avaruusalus ja polttoainealus telakoituvat kiertoradalla, jonka jälkeen polttoainealus tankkaa avaruusaluksen. Arvioiden mukaan polttoainealuksien lentoja tarvittaisiin jopa viisi, jotta avaruusalus saataisiin valmiiksi matkaa varten. Tämän jälkeen avaruusalus on periaatteessa lentokykyinen ja pystyisi laskeutumaan mille tahansa Aurinkokunnassa olevalle kiinteälle kappaleelle.

Starship

Pääartikkeli: SpaceX Starship

Starship on uudelleen käytettäväksi suunniteltu avaruusalus, jonka pitkän aikavälin tavoite on sekä miehistön että rahdin kuljettaminen Marsiin asti.

Arvioiden mukaan Starship-aluksen valmistuskustannukseksi tulisi 100 miljoonaa dollaria ja laukaisua kohden vaadittaisiin 30 miljoonaa dollaria. Vastaavasti Nasan Space Launch System (SLS), joka kykenee nostamaan lähes saman määrän kuormaa Maan kiertoradalle, maksaa laukaisua kohden yli kaksi miljardia dollaria. Euroopan avaruusjärjestön Vega-raketilla ensimmäinen vaihe on uudelleen käytettävä ja kustannukset ovat samalla tasolla kuin Starshipin, mutta se kykenee nostamaan huomattavasti vähemmän kuormaa kiertoradalle laukaisua kohden.

Pääartikkeli: SpaceX:n uudelleenkäytettävän raketin kehitysohjelma

 

Falcon 1

Sekä Falcon 1 että Falcon 9 suunniteltiin alusta alkaen uudelleenkäytettäviksi, vaikka tämä jäikin pelkäksi haaveeksi Falcon 1:n osalta. Falcon 1 oli suhteellisen pieni kantoraketti, joten sen kontrolloitua putoamista ilmakehään pyrittiin hallitsemaan pelkillä laskuvarjoilla. Raketin ensimmäisen ja toisen vaiheen väliseen tilaan asennettiin laskuvarjot, joiden oli tarkoitus hidastaa raketin nopeus niin pieneksi, että se pystyisi laskeutumaan mereen hajoamatta. Rakettivaihe oli tarkoitus nostaa laskeutumisen jälkeen laivaan, jolla se kuljetettaisiin huollettavaksi. Huoltotoimenpiteiden jälkeen raketti oli tarkoitus laukaista uudelleen.

Lentojen yhteydessä kävi ilmi, että ensimmäinen vaihe ei kestänyt Maan ilmakehän aiheuttamia aerodynaamisia kuormia ja kuumentumista, eikä Falcon 1:n uudelleenkäytettävyyttä täten koskaan onnistuttu kokeilemaan käytännössä.

Falcon 9

 

Falcon 9 suunniteltiin alun perin uudelleenkäytettäväksi alusta alkaen niin ensimmäisen kuin toisenkin vaiheen osalta, vaikka jälkimmäisen uudelleenkäytettävyys jäikin vain konseptiksi. Toisin kuin Falcon 1, Falcon 9 ei laskeudu mereen, muun muassa meriveden suolan aiheuttaman korroosion vuoksi. Sen sijaan ensimmäinen vaihe, lentoprofiilista riippuen, palaa joko lähelle laukaisualustaa ja laskeutuu kiinteälle maalle, tai hidastaa sivuttaissuuntaista nopeuttaan ja laskeutuu meressä kelluvalle Autonomous Spaceport Droneship -lautalle (ASDS). Esimerkiksi lennoilla geostationaariselle siirtoradalle palaaminen takaisin kuivalle maalle olisi mahdotonta polttoainevarantojen kannalta, jolloin laskeutuminen on mahdollista vain meressä kelluvalle lautalle lentoradan alapuolella.

Dragon V2

 

SpaceX:n kehitteillä oleva Dragon V2 -avaruusalus tulee yhtiön kantorakettien tavoin olemaan uudelleenkäytettävä. Toisin kuin esimerkiksi NASA:n avaruussukkula, Dragon V2 ei vaadi lentojen välillä suuria korjauksia, vaan alus on lennon jälkeen jälleen lentokykyinen polttoainesäiliön täytön jälkeen. SpaceX:n mukaan alus voi lentää useita kertoja, sillä esimerkiksi ilmakehään palattaessa sitä suojaava lämpökilpi kykenee lentämään useita kertoja, tehden uusiokäytöstä nopeampaa ja halvempaa.

Falcon 9 -raketista on vuoteen 2016 mennessä ollut kolme kehitysvaihetta: Falcon 9 versio 1.0, Falcon 9 versio 1.1 ja Falcon 9 Full Thrust. Oheisessa taulukossa Falcon 9:n kohdalla on listattu tuoreimman version, Falcon 9 Full Thrustin tiedot.

Hyötykuormissa huomioon tulee ottaa raketin ensimmäisen vaiheen uudelleenkäyttöön kuluva polttoaine. Falcon 9:n kohdalla on listattu maksimaalinen hyötykuorma, kun raketti lentää täysin ilman uudelleenkäyttöä hyötykuorman maksimoimiseksi. SpaceX lupaa 30 prosentin leikkausta Falcon 9:n hintaan, mikäli ensimmäisen vaiheen uudelleenkäyttö saadaan sujumaan.

_{1 SpaceX:n AMOS-6 -lennon kantoraketti räjähti ennen laukaisua tapahtuneiden rutiinitarkistuksien yhteydessä, kantoraketin tankkauksen aikana.}

SpaceX:n pääkonttori ja tehdas on Hawthornessa, Kaliforniassa. Siellä on valmistettu Falcon-rakettiperheen raketit ja Dragon-avaruusalukset.

SpaceX operations center Roberts Roadin varressa Merrit Islandilla Floridassa on rakenteilla oleva uusi toimipiste. Se sijaitsee aivan likellä Cape Canavaralin laukaisualuetta. Cocoa:ssa sijaitsevan SpaceX Starship construction facilityn toiminta on tarkoitus siirtää sinne. Alueella on rakennettu Starship Mk2:ta.

Laukaisukeskukset

SpaceX:n ensimmäiset rakettilaukaisut tehtiin laukaisua tehtiin Omelekin saarelta Kwajalein atollilta. Viiden laukaisun jälkeen Falcon 1:n korvasi Falcon 9 ja Omelek siirtyi pois käytöstä.

Cape Canaveral

SpaceX vuokrasi 2007 Cape Canaveral Air Force Station Space Launch Complex 40:n Falcon 9 lentoja varten. Ensimmäinen lento 4. kesäkuuta 2010 oli myös Falcon 9 v1.0:n ensilento.

Vuonna 2014 SpaceX vuokrasi Kennedy Space Center 39A laukaisualustan Falcon 9 v1.1 ja Falcon Heavy -lentoja varten.

Vuonna 2015 SpaceX vuokrasi Cape Canaveral Air Force Station Launch Complex 13:n uudelleenkäytettävien rakettien laskeutumisalustaksi.

Vandenberg AFB Space Launch Complex 4

Kaliforniassa sijaitsevaan Vandenberg AFB Space Launch Complex 4:ään kuuluu kaksi laukaisualustaa, SLC-4W ja SLC-4E. Vuonna 2011 SpaceX vuokrasi SLC-4E:n laukaisukäyttöön. Ensimmäinen laukaisu ja samalla Falcon 9 v1.1:n ensilento oli 29. syyskuuta 2013.

Vuonna 2015 SpaceX vuokrasi SLC-4W:n uudelleenkäytettävien rakettien laukaisualustaksi.

Boca Chica, Texas

SpaceX South Texas Launch Site sijaitsee Texasin eteläosassa Boca Chica Villagessa. Täysin uudessa vasta rakenteilla olevassa keskuksessa myös rakennetaan BFR-prototyyppejä.

SpaceX aikoo käynnistää kaupallisen rakettiliikenteen maailman suurkaupunkien välillä. Raketilla pystyy matkustamaan alle tunnissa mihin tahansa maapallolla, suurin osa matkoista on noin puoli tuntia. Matkat tehdään BFR-raketilla ja tarkoituksena on korvata pitkän matkan lentoliikennettä. Toimitusjohtaja Shotwellin mukaan Lontoon ja Shanghain välinen matka tulee kestämään puoli tuntia ja lipun hinta on noin lentokoneen bisnesluokan lipun verran. Raketin kannattavuus tulee siitä, että uudelleenkäytettävällä raketilla pystytään lentämään tusina lentoa vuorokaudessa, kun taas lentokoneella sen hitaammasta nopeudesta johtuen vain yksi. BFR-raketin ensimmäiseen versioon mahtuu noin 100 matkustajaa. Shotwellin arvion mukaan henkilöliikenteen raketti laukaistaan 10 kilometrin päässä kaupungin laidasta. Toisaalta 65 desibelin melun raja-arvoon sopiakseen raketti on laukaistava paikasta, jossa 21 kilometrin etäisyydellä ei ole mitään melusta häiriintyvää. BFR-järjestelmän (uudelleenkäytettävä raketti ja avaruusalus) arvioidaan tekevän SpaceX:n muista tuotteista vanhentuneita, mutta vanhat säilyisivät saatavilla asiakkaille jotka niitä haluavat.

Pääartikkeli: Starlink

Starlink on SpaceX:n satelliitti-internet, jonka on tarkoitus koostua 7 518 matalan kiertoradan satelliitista ja 4 425 muusta satelliitista. Tavoitteena on tarjota internet-yhteys kaikille maapallon asukkaille. Yhteyden viive on noin 25 millisekuntia. Starlinkin rakentamisen kustannusarvio on vähintään 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja sen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2027. SpaceX aloittaa Starlinkin kaupallisen toiminnan kun kiertoradalla on 800 satelliittia. Elon Muskin mukaan tavoitteena on saada valtaosa maapallon pitkän välimatkan valokuituliikenteestä siirtymään Starlinkin varaan ja lisäksi noin 10 prosenttia paikallisesta liikenteestä. Musk on maininnut että avaruuden tyhjiössä valo liikkuu 40–50 prosenttia nopeammin kuin valokuidussa. Muskin mukaan satelliittien välinen kommunikaatio on huomattavasti yksinkertaisempi kuin valokuituliikenne, joka edustaa monimutkaista verkkoa.

SpaceX:n arvion mukaan Starlinkin liikevaihto on yli 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2025.

• Hyperloop

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta SpaceX Wiki Commonsissa

• Yrityksen viralliset verkkosivut
• SpaceX Twitterissä