Serbitasavalta: Toinen Bosnia-Hertsegovinan entiteeteistä

Serbitasavallan pääkaupunki on Banja Luka. Sen pinta-ala on 25 053 km² ja väkiluku 1 218 107 (2013), joista noin 88 prosenttia on serbejä, kahdeksan prosenttia bosniakkeja ja neljä prosenttia kroaatteja.

Serbitasavalta Република Српска (serbiaksi) Republika Srpska (bosniaksi ja kroatiaksi)
Serbitasavallan sijainti Bosnian ja Hertsegovinan sisällä.
Lippu	Vaakuna
Valtio	Bosnia ja Hertsegovina
Hallinto
– Presidentti	Milorad Dodik
– Pääministeri	Radovan Višković
Pinta-ala	25,053 km²
Väkiluku (2013)	1 218 107
Kielet	serbia bosnia kroatia
Valuutta	Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka (BAM)
BKT (2019)	6,7 mrd $
– asukasta kohti	6 320 $
HDI (2019)	0,777
Infobox OK

Tammikuussa 1992 Bosnia-Hertsegovinan serbikansan tasavalta (serb. Република српског народа Босне и Херцеговине, Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine) julistettiin Jugoslavian alueeseen kuuluvaksi tasavallaksi. Uuden tasavallan nimeksi muutettiin helmikuussa Bosnia-Hertsegovinan serbitasavalta (serb. Српска Република Босна и Херцеговина, Srpska Republika Bosna i Hercegovina). Se julistautui erilliseksi, uuteen Jugoslaviaan haluavaksi alueeksi huhtikuussa 1992. Hanke ei kuitenkaan saanut kansainvälistä tunnustusta. Saman vuoden elokuussa nimestä jätettiin pois viittaus Bosnia-Hertsegovinaan, mistä lähtien alue on ollut viralliselta nimeltään yksinkertaisesti Serbitasavalta. Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan (1992–1995) päättäneessä Daytonin rauhansopimuksessa tunnustettiin Serbitasavallan asema Bosnia-Hertsegovinan valtion osana, entiteettinä.

 

Serbitasavallalla on oma perustuslaki, presidentti, parlamentti, hallitus (pääministeri ja muita ministerejä), oikeuslaitos sekä myös muun muassa postilaitos. Sillä on myös omat symbolit, kuten lippu ja hymni Tasavaltani (serb. Моја република, Moja republika). Vaakunat ja siihen saakka käytetty kansallislaulu menettivät lainvoiman vuonna 2007.

Sisällissodan aikana ja vielä kymmenen vuotta sen jälkeen Serbitasavallalla oli myös armeija, mutta elokuussa 2005 se liitettiin Bosnia-Hertsegovinan asevoimiin.^lähde?

Serbitasavallassa on kaksikamarinen parlamentti, kansalliskokous. Ylähuoneen eli kansojen talon jäsenistä on serbejä, bosniakkeja, kroaatteja kutakin ryhmää kahdeksan ja kunnanvaltuustojen valitsemia neljä. Kansalliskokouksessa on 83 jäsentä, joista neljäsosa valitaan vaalilistoilta ja kolme neljäsosaa henkilövaalilla.^lähde?

Presidentit

• Radovan Karadžić (1992–1996)
• Biljana Plavšić (1996–1998)
• Nikola Poplašen (1998–1999)
• Mirko Šarović (2000–2002)
• Dragan Čavić (2002–2006)
• Milan Jelić (2006–2007)
• Rajko Kuzmanović (2007–2010)
• Milorad Dodik (2010–2018)
• Željka Cvijanović (2018–2022)
• Milorad Dodik (2022–)

Serbitasavallassa on 63 kuntaa ryhmitettyinä seitsemään alueeseen (aluekeskus):

• Banja Luka (Banja Luka)
• Doboj (Doboj)
• Bijeljina (Bijeljina)
• Vlasenica (Zvornik)
• Sarajevo-Romanija (Itä-Sarajevo)
• Foča (Foča)
• Itä-Hertsegovina (Trebinje)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Serbitasavalta Wiki Commonsissa

• Serbitasavallan parlamentin kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
  • Serbitasavallan ylähuoneen kotisivut (serbiaksi) (englanniksi)
• Serbitasavallan hallituksen kotisivut (serbiaksi)
• Serbitasavallan presidentin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (serbiaksi) (englanniksi)
• Republika Srpska – Serbitasavallan internetportaali^{[vanhentunut linkki]} (serbiaksi)