Robert Fico: Slovakialainen poliitikko

15. syyskuuta 1964 Topoľčianky, Tšekkoslovakia) on slovakialainen poliitikko ja Slovakian pääministeri lokakuusta 2023. Tätä ennen Fico on toiminut Slovakian pääministerinä kolmeen otteeseen. Ensimmäistä kertaa vuosina 2006–2010 ja myöhemmin 2012–2018.

Robert Fico
Fico vuonna 2023
Slovakian pääministeri
25.10.2023–
Presidentti	Zuzana Čaputová
Edeltäjä	Ľudovít Ódor
4.7.2006–8.7.2010
Presidentti	Ivan Gašparovič
Edeltäjä	Mikuláš Dzurinda
Seuraaja	Iveta Radičová
4.4.2012–15.3.2018
Presidentti	Ivan Gašparovič Andrej Kiska
Edeltäjä	Iveta Radičová
Seuraaja	Peter Pellegrini
Henkilötiedot
Syntynyt	15. syyskuuta 1964 (ikä 59) Topoľčianky, Tšekkoslovakia
Tiedot
Puolue	Smer-SD
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Fico opiskeli vuosina 1982–1986 oikeustiedettä Bratislavan Comenius-yliopistossa. Hän työskenteli 1986–1995 oikeusministeriön rikoslain asiantuntijana. Kommunistipuolueeseen hän liittyi vuonna 1987.

Vuosina 1994–2000 Fico edusti Slovakiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hän on ollut parlamentin jäsen vuodesta 1992, alun perin demokraattisen vasemmiston puolueessa (SDĽ; ent. kommunistipuolue), josta hän lähti vuonna 1999 perustamaan uutta SMER-puoluetta (SMER – sociálna demokracia; Suunta – sosiaalidemokratia, alun perin SMER (tretia cesta); Suunta (kolmas tie)). SDĽ päätti 1.1.2005 yhdistyä Smeriin.

Ensimmäinen kausi pääministerinä

Smer voitti vuoden 2006 parlamenttivaalit saaden 29,1 % äänistä ja 50 paikkaa 150:stä. Smer muodosti hallituksen Vladimír Mečiarin HZDS:n ja Ján Slotan Slovakian kansallispuolueen (SNS) kanssa. Mečiaria pidettiin autoritaarisena hänen pääministerikaudellaan 1994–1998, kun taas SNS on nationalistinen ja ulkomaalaisvastainen. Euroopan sosialidemokraattinen puolue jäädytti sen johdosta Smerin jäsenyydestään.

Pääministerinä Fico ilmoitti Slovakian vetävän joukkonsa Irakista helmikuussa 2007. Fico tuomitsi Kosovon yksipuolisen itsenäiseksi julistautumisen ja vertasi sitä Münchenin sopimukseen, jolla länsivallat sallivat natsi-Saksan liittää itseensä Tšekkoslovakian saksalaisalueet 1938. Ficon kantaa tukivat kaikki parlamenttipuolueet, lukuun ottamatta unkarilaisvähemmistön SMK:ta.

Ficon hallitus ajoi läpi ETYJin moittiman kiistellyn lain, joka uudisti vuoden 1966 lehdistölainsäädäntöä. Sen vastineeksi kuusi maan suurinta lehteä ilmestyi 27. marraskuuta 2008 jättäen etusivunsa tyhjiksi. Lain mukaan epäoikeudenmukaisesti mediassa kohdelluilla on oikeus vastata ja vaatia korjausta. Kriitikkojen mielestä laki olisi rajoittanut sananvapautta.

Paluu pääministeriksi oppositiokauden jälkeen

Kesäkuun 2010 vaaleissa Smer sai noin 35 % äänistä ja 62 parlamenttipaikkaa. Sen kanssa hallituksessa olleet nationalistipuolueet sen sijaan menettivät asemiaan, HZDS putosi kokonaan parlamentista ja SNS ylitti vaivoin äänikynnyksen. Kaikkiaan parlamentissa enemmistön saanut neljän puolueen keskustaoikeistolainen liittouma ilmoitti, ettei suostu yhteistyöhön Ficon kanssa, vaikka presidentti Gašparovič nimittikin hänet aluksi muodostamaan uuden hallituksen.

Iveta Radičován johtama keskusta-oikeistolainen hallitus kaatui lokakuussa 2011 hävittyään parlamentin luottamusäänestyksen ja maaliskuussa 2012 järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Ficon johtama Smer sai selvän vaalivoiton, yli 44 prosenttia äänistä ja 83 paikkaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Slovakian vuonna 1993 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen, kun yksittäinen puolue sai yli puolet parlamenttipaikoista ja kykeni näin muodostamaan hallituksen ilman koalitiokumppaneita. Ficon hallitus aloitti toimintansa kolme ja puoli viikkoa vaalien jälkeen.

Vuonna 2014 Fico pyrki maansa presidentiksi. Hän sai vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä kaikista ehdokkaista, mutta hävisi lopulta toisella kierroksella puolueisiin sitoutumattomalle Andrej Kiskalle. Kiska sai äänistä noin 59,4 %, Fico 40,6 %.

Smer-SD:n enemmistö hävisi vuoden 2016 vaaleissa, mutta se säilytti suurimman puolueen asemansa. Ficon johtama Smer-SD muodosti hallituskoalition Slovakian kansallispuolueen, konservatiivisen Siet-puolueen ja unkarilaisvähemmistön Most-Hídin kanssa. Presidentti Kiska nimitti Ficon uuden hallituksen virkaansa 24. maaliskuuta 2016.

Ero pääministerin virasta

Ficon hallitus joutui jättämään eronpyynnön 15. maaliskuuta 2018, kun korruptiotutkimuksia tehneen toimittajan murha aiheutti viikkokausia jatkuneen mielenosoitusaallon.

Tutkiva toimittaja Jan Kuciak ja hänen puolisonsa löytyivät murhattuina kotoaan helmikuussa 2018. Ennen kuolemaansa Kuciak oli selvittänyt Slovakian poliitikkojen ja Italiassa toimivan 'Ndrangheta-mafiajärjestön väitettyjä kytköksiä. Toimittajan murha johti Slovakiassa poliittiseen kriisiin ja laajoihin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin. Pääministeri Robert Fico erosi ja uudeksi pääministeriksi tuli maaliskuussa 2018 Peter Pellegrini. Entinen pääministeri Robert Fico oli Smer-SD-puolueen johtaja ja Pellegrini sen varapuheenjohtaja. Hallituksessa oli Smer-SD:n lisäksi kaksi pienempää puoluetta.

Vuoden 2023 vaalit

Vuoden 2023 parlamenttivaaleissa Smer nousi jälleen suurimmaksi puolueeksi 23%:n kannatuksella. Fico kritisoi vaalikampanjassaan EU:ta, Natoa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Hän ilmaisi tukea Ukrainaan hyökänneelle Venäjälle. Smer muodosti hallituksen yhdessä siitä vuonna 2020 irtautuneen Hlasin, sekä äärioikeistolaisen Slovakian kansallispuolueen kanssa. Presidentti Zuzana Čaputová nimitti Ficon maan pääministeriksi 25. lokakuuta.

• Ansioluettelo hallituksen sivulla (englanniksi)

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Fico Wiki Commonsissa