Plankton: Mikroskooppinen eliö vedessä

Niiden elämää ja liikkumista säätelevät yleensä valaistus, lämpötila, ravinto, saalistus ja lajin kyky kellua. Plankton jaetaan yleensä kasvi-, eläin- ja bakteeriplanktoniin.

Makean veden eläinplanktonin pääryhmiä ovat alkueläimet, rataseläimet (Rotifera), vesikirput (Cladocera) sekä hankajalkaiset (Copepoda).

Plankton luokitellaan yleisesti eliöiden koon mukaan. Eri kokoluokkien pyytämiseen käytetään erilaisia haavin silmäkokoja ja suodattimia:

• megaplankton (>20 cm) – muun muassa suuret meduusat
• makroplankton (0,2–20 cm) – meduusat, kampamaneetit, krillit, massiäyriäiset
• mesoplankton (0,2–2 mm) – äyriäiset (muun muassa hankajalkaiset, vesikirput), kelluva kalanmäti, kalanpoikaset, nuolimadot, pienet meduusat
• mikroplankton (20–200 μm) – suuremmat piilevät ja panssarilevät, rataseläimet, alkueläimet, äyriäisten munat ja toukat
• nanoplankton (2–20 μm) – ripsieläimet, piilevät, alkueläimet
• pikoplankton (0,2–2 μm) – pa. bakteerit, sinilevät
• femtoplankton (0,02–0,2 μm) – virukset

Lähde:

Holoplankton tarkoittaa eliöitä, joiden koko elinkaari on planktinen.

Meroplankton sen sijaan viittaa planktoneliöihin, jotka vain osan elämästään ovat planktisia. Näitä ovat muun muassa simpukoiden ja monien äyriäisten kuten merirokkojen ja kymmenjalkaisten toukat.

• Tirri, Rauno & Lehtonen, Juhani & Lemmetyinen, Risto & Pihakaski, Seppo & Portin, Petter: Biologian sanakirja, s. 546. Uudistetun laitoksen 4. painos. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 951-1-17618-8.

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Plankton Wiki Commonsissa

• Jari Mäkinen: Planktonien salattu elämä paljastuu Tiedetuubi. 22.5.2015. Viitattu 27.4.2020.
• Planktonyhteisöt Itämeren tilan indikaattoreina Ymparisto.fi. 9.1.2018. Viitattu 27.4.2020.
• Levätilanne Ymparisto.fi. 29.8.2019. Viitattu 27.4.2020.
• Frilander, Jenni: Uusi tutkimus: Ilmastonmuutos ajaa merien planktonia kohti napa-alueita – kaikki kalat ja merieläimet eivät pysy muutoksessa mukana Yle Uutiset. 24.5.2019. Viitattu 27.4.2020.