Põltsamaa

Põltsamaa linn
Põltsamaan linna ja kirkko
Põltsamaa sijaitsee Keski-Virossa.
Koordinaatit: , 25°58′37″E
Valtio	Viro
Maakunta	Jõgevamaa
Kunta	Põltsamaan kunta
Kaupunkioikeudet	30.6.1926
Põltsamaan kunnan osaksi	21.10.2017
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	epäitsenäinen kaupunki
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	5,99 km²
Väkiluku (2010)	4 642
– Väestötiheys	775,0 as./km²
www.poltsamaa.ee
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa vanha Põltsamaan kunta, Põltsamaan kaupunki sekä pääosa Pajusin ja Puurmanin kunnista yhdistettiin uudeksi Põltsamaan kunnaksi. Tällöin Põltsamaan kaupunki menetti itsenäisen asemansa ja siitä tuli kunnan osa.

Kaupungin asukasluku oli vuonna 2010 4 642, pinta-ala 5,99 neliökilometriä ja asukastiheys 775,0 asukasta neliökilometrillä. Põltsamaa sijaitsee Põltsamaan joen varrella.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Põltsamaalle annettiin 20. heinäkuuta 1920 kauppalan itsehallinto-oikeus. Samana vuonna perustettiin myös ETK Põltsamaan Tehtaat. Tehtaiden tuotannon kasvu nostatti myös kauppa-alaa, ja Viron hallituksen päätöksellä Põltsamaasta tuli kaupunki 30. kesäkuuta 1926. Ensimmäisenä kaupunginjohtajana vuosina 1927–1930 oli eversti Martin Terras.

Uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin vuonna 1929 Georg Kold, joka alkoi kehittää kaupunkia: hän perusti koulun, korjautti linnaa ja päällystytti teitä. Rantaan rakennettiin paviljonki ja raivattiin uimaranta. Perustettiin Põltsamaan Kaunistamisen Yhdistys, jolla kaupungin asukkaat saataisiin toimintaan mukaan. 1930-luvulla kaikki kadut varustettiin katulampuilla, joihin saatiin sähkö omasta sähkölaitoksesta.

Kokoelma^selvennä ”Sakalamaa elu” (”Sakalamaan elämä”) kuvaa 1930-luvun Põltsamaata vaatimattomasti elävän, työteliään väen kaupunkina: viinitehtaan ja hedelmäpuutarhan lisäksi Põltsamaalla oli myös useita raudan- ja puunjalostamoita, kolme ajanmukaista myllyä sekä sahaa, meijeri sekä joukko pienempiä ja suurempia kauppoja, unohtamatta sairaalaa, apteekkia, kolmea koulua sekä kahta pankkia, valtion ja kaupungin virastoja. Koska Tarton–Tallinnan maantie kulki kaupungin läpi, riitti myös kolmelle hotelli-ravintolalle ja viidelle kahvilalle asiakkaita. Samana ajanjaksona Põltsamaalla ilmestyi kolme viikkolehteä viikossa.

Toinen maailmansota tuhosi lähes 75 prosenttia kaupungin rakennuksista. Vuosina 1950–1962 Põltsamaa oli lähialueidensa keskus, ja kyseisellä ajanjaksolla kaupunkiin rakennettiin kulttuuritalo, sauna sekä stadion. Uudessa kirjapainossa painettiin alueen lehteä ”Kiir” (”Säde”). Mahtava elokuvateatteri ja lennätinrakennus ovat peräisin 1970–1980-luvuilta, mutta uuden kauppahallin rakentaminen jäi puolitiehen. EPT-rakennuskokonaisuuteen perustettiin saunallinen uimahalli ja urheilutilat.

Uuden heräämisen aikana aktiivista työtä teki Põltsamaan muinaismuistoseura, jonka johdolla uudistettiin vanhoja ja pystytettiin uusia muistomerkkejä, anottiin lupaa museon avaamiseksi ja järjestettiin kotiseutupäiviä. Kaupungin itsehallinnollinen asema palautettiin pian Viron jälleenitsenäistymisen jälkeen joulukuussa 1991.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Põltsamaan kaupungissa oli 4 188 asukasta, joista 4 104 (98,0 %) oli virolaisia, 39 (0,9 %) venäläisiä ja 42 (1,0 %) muita kansallisuuksia.

•   Kokemäki, Suomi

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Põltsamaa Wiki Commonsissa