Komodonvaraani: Varaaneihin kuuluva matelija ja maailman suurin lisko

Tämä harvinainen matelija kasvaa 2–3 metrin pituiseksi ja painaa 70–160 kiloa.

Komodonvaraani
Uhanalaisuusluokitus
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Matelijat Reptilia
Lahko:	Suomumatelijat Squamata
Osalahko:	Anguimorpha
Heimo:	Varaanit Varanidae
Suku:	Varanus
Laji:	komodoensis
Kaksiosainen nimi
Varanus komodoensis Ouwens, 1912
Komodonvaraanin levinneisyys. Nykyinen elinalue vihreällä, alkuperäinen punaisella.
Katso myös
Komodonvaraani Wikispeciesissä   Komodonvaraani Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Naaras munii heinä–elokuussa 15–30 munaa syvään maakuoppaan. Kuoriuduttuaan poikaset kiipeävät puihin, missä ne viettävät ensimmäiset elinvuotensa suojassa aikuisilta yksilöiltä. Vuonna 2023 niitä on alle 1400 yksilöä ^lähde?, ja laji on erittäin uhanalainen.

Luonnonvarainen aikuinen komodonvaraani painaa yleensä noin 70 kg, mutta vankeudessa elävät yksilöt ovat yleensä tätä painavampia. Todistettavasti suurin luonnonvarainen yksilö oli 3,13 metrin pituinen ja painoi sulamaton ruoka mukaan lukien 166 kg. Komodonvaraanilla on muun ruumiinsa pituinen häntä sekä noin 60 tiheään aseteltua sahalaitaista hammasta, jotka voivat olla jopa 2,5 cm:n pituisia. Sen sylki on usein verensävyistä koska sen hampaat ovat lähes täysin ienkudoksen peitossa, joka komodonvaraanin syödessä repeytyy auki. Komodonvaraanilla on pitkä, keltainen, syvään haarautunut kieli.

Aikaisemmin oli yleinen käsitys, että komodonvaraanin suussa elää pahanlaatuisia bakteereja, jotka aiheuttavat saaliseläimelle tulehduksen. Teoria asetettiin kyseenalaiseksi, sillä kaikkien eläimien suun limakalvoilla elää bakteereja, ja niiden puremasta voi seurata tulehdus. Komodonvaraanin myrkkyrauhasista saatiin kuitenkin näyttöä. Melbournen yliopiston tutkijat havaitsivat komodonvaraanin erittävän veren hyytymistä estävää myrkkyä, joka aiheuttaa saaliseläimen kuolemisen verenhukkaan.

Komodonvaraani elää seuraavilla Indonesian puolikuivilla saarilla: Komodo, Rintja, Flores ja Padar. Sen mieliympäristöä ovat erityisesti avoimet ja puoliavoimet alankoalueet, kuten ruohomaat palmuineen. Komodonvaraani siis pitää kuivista oloista.

Nuoret komodonvaraanit syövät pieniä liskoja, hyönteisiä ja aikuisten ruoantähteitä. Aikuisille koko ei ole ongelma: ne vaanivat kaiken kokoisia eläimiä jyrsijöistä vesipuhveleihin. Hallitseva uros aterioi ensin, sitten on raadon vainunneiden ja paikalle kokoontuneiden pienempien yksilöiden vuoro. Aikuiset ovat aggressiivisia ja saattavat tappaa ja peräti syödä nuoria tielle tulevia lajitovereitaan. Komodonvaraani voi olla ihmisellekin vaarallinen. Laji liikkuu ketterästi koostaan huolimatta. Taaksepäin suuntautuvilla hampaillaan varaani saa lujan otteen saaliistaan. Joskus uhri onnistuu riuhtomaan itsensä vapaaksi, mutta se ei ole silloinkaan turvassa, sillä pedolla on myrkkyä joka estää veren hyytymistä ja näin ollen uhri vuotaa kuiviin.

Komodonvaraanin evoluutiokehitys alkoi varaanien suvusta, joka puolestaan sai alkunsa Aasiasta noin 40 miljoonaa vuotta sitten, josta se myöhemmin levisi Australiaan. Noin 15 miljoonaa vuotta sitten, Australian ja Kaakkois-Aasian yhteentörmäys mahdollisti kulun nykyiseen Indonesian saaristoon. Komodonvaraanin uskotaan erilaistuneen australialaisista esi-isistään 4 miljoonaa vuotta sitten ja laajentaneen niiden esiintymisalueen aina itäiselle Timorin saarelle saakka. Jääkausi ja sen aiheuttamat suuret merenpinnan korkeuden vaihtelut siirsivät komodonvaraanien asuttamat saaret niiden nykyisille sijaintipaikoilleen.

• Tieteen Kuvalehti (nr. 7/2000 s. 74–77): Uutta verta varaaneille (arkisto)
• Tieteen Kuvalehti (nr. 13/2001 s. 34–41): Maailman suurin lisko (arkisto)