Kansan Kolme Periaatetta

Sen tarkoitus oli luoda Kiinasta vapaa, menestyksekäs ja voimakas valtio. Oppia on huomioitu ennen kaikkea Kiinan tasavallassa, joka hallitsee nykyisin Taiwania, Penghuta, Quemoyta ja Matsu-saaria.

Kansan yhteys

Kansan yhteys (perint.: 民族主義; yksink.: 民族主义; pinyin: Mínzú Zhǔyì) eli nationalismi. Tällä Sun Yat-sen tarkoitti vapautta imperialistisesta hallinnasta. Sunin ajan Kiinassa tällä viitattiin nimenomaan etnisten mantšujen johtamaa Qing-dynastiaa, joka sorsi han-kiinalaisia.

Kansan valta

Kansan valinta (perint.: 民權主義; yksink.: 民权主义; pinyin: Mínquán) eli demokratia. Sun Yat-senille tämä tarkoitti länsimaista perustuslaillista hallintoa. Hän jakoi Kiinalle tavoittelemansa poliittisen elämän kahteen "valtaan":

1. Politiikkaa (perint.: 政權; yksink.: 政权; pinyin: zhèngquán): kansan valta ilmaista poliittinen tahtonsa, parlamentin vastine, jota edustaa kansalliskokous.
2. Hallinto (perint.: 治權; yksink.: 治权; pinyin: zhìquán): tässä Sun Yat-sen laajensi länsimaista kolmihaaraista hallintomallia ja sen tarkistuskeinoja mukauttaen sen kiinalaiseen hallintoperinteeseen luoden viisi haaraa (joista kukin on nimeltään yuàn (院, "hovi"): Lakiasäätävä Yuan, Toimeenpaneva Yuan ja Oikeudellinen Yuan ovat montesquieulaista ajattelua, Valvonta-Yuan ja Tutkinto-Yuan ovat kiinalaista perinnettä. (Lakiasäätävä Yuan oli alun perin tarkoitettu hallinnon haaraksi, ei varsinaisesti kansalliseksi parlamentiksi.)

Kansan hyvinvointi

Kansan hyvinvointi (kiin.: 民生主義; pinyin: Mínshēng Zhǔyì), joka joskus käännetään sosialismiksi, vaikkakin Tšiang Kai-šek vältti tätä käännöstä. Sun Yat-sen käsitti sillä teollistunutta taloutta ja tasa-arvoista maaomistusta Kiinan maanviljelijöiden kesken. Hänen ajatuksiinsa vaikutti yhdysvaltalainen ajattelija Henry George (katso georgismi), mistä on perua Taiwanin maanarvovero. Sun Yat-sen jakoi hyvinvoinnin neljään osaan: ruoka, vaatetus, asunto ja liikenne, hän suunnitteli myös kuinka ideaalihallitus hoitaisi nämä kansansa puolesta.

Ideologia on sai vahvasti vaikutteita Sun Yat-senin Yhdysvaltain oleskelun aikana. Se sisältää Yhdysvaltain edistykselliseen liikkeeseen ja Abraham Lincolnin ajamaan oppiin viittaavia piirteitä.

Sekä Mao että Tšiang ovat kumpikin katsoneet, että juuri he jatkavat todellista kansan kolmen periaatteen henkistä perintöä.

Kansan kolme periaatetta oli pitkään pakollinen kouluaine Taiwanissa useilla koulutusasteilla. Sen merkitys kuitenkin väheni maan demokratisoitumisen myötä ja esimerkiksi vuonna 1996 poistettiin kaikille pakollinen aatteen kurssi yliopistoista. Vuonna 2000 Taiwanin kansallisen yliopiston San Min Chu I -tutkijakoulu vaihtoi nimensä Kansallisen kehityksen tutkijainstituutiksi. Taiwanilla on myös lukuisia katuja nimeltä "Sanmin" tai joiden nimenä on jokin periaatteista.

Termiä "san min chu-i" on käytetty selvästi vähemmän 1980-luvun puolivälin jälkeen, mutta mikään puolue ei ole varsinaisesti vastustanut sen periaatteita. Kolme periaatetta ovat mukana Kuomintangin puolueohjelmassa ja Kiinan tasavallan perustuslaissa. Taiwanin itsenäistymistä kannattavat liikkeet eivät myöskään ole hyökänneet periaatteiden kimppuun, vaan ainoastaan tulkitsevat ne paikallisesti taiwanilaisessa yhteydessä.

Termi on myös Kiinan tasavallan kansallislaulun nimi.