Jalmari Finnen vanhemmat olivat kirjakauppias Johan Adolf Gustaf Finne (1847–1926) ja Vilhelmina Westerling (1846–1926). Finnen isä Johan Adolf Gustaf Finne oli Tampereella asuneen varatuomari, asianajaja Gustaf Adolf Finnen (1801–1867) ja tämän kotitalossa Kangasalan Monickalassa Rosilan puustellissapiikana olleen, Alajärveltä kotoisin olleen Ulrika Frabackan (1824–1872) avioton lapsi.Finnen lapsuudessa hänen perheensä piti kauppaa Kangasalan keskustassa. 1885 perhe muutti Helsinkiin. Finne pääsi ylioppilaaksi 1894 Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta. Näyttelijä Olga Poppius ja taiteilija, opettaja Hilkka Finne olivat Jalmari Finnen sisaria.
Etsivän Keskuspoliisin (EK) päällikkö Esko Riekki kuului Jalmari Finnen ystäväpiiriin. Finne hyödynsi tätä yhteyttä nuortenkirjoissaan. Valkoinen torakka -kirjassa esiintyvät toimeliaat poliisihahmot nimillä Esko, Urho ja Janne. Esko Riekin hahmo näyttäytyy myös Kiljusen herrasväessä.
Suhde oli molemminpuolisesti hyödyllinen. Suojelupoliisin historiikin (2009) mukaan Finne välitti Riekille "seurapiireistä" saamiaan tietoja yhteiskunnallisesta liikehdinnästä. Vuonna 1931 Finne raportoi Lapuan liikkeen ja Maakuntain liikkeen suhteista. EK hyödynsi Finnen grafologiaharrastusta: esittelijä Freedy Kekäläinen ihaili Finneä ja piti tätä esikuvanaan grafologia-asioissa.
Viimeiset vaiheet ja jälkimaine
Finne kuoli 63-vuotiaana tammikuussa 1938 pitkälliseen ja vaikeaan sairauteen Salus-sairaalassa Helsingissä. Hänet on haudattu synnyinpitäjänsä Kangasalan hautausmaalle.
Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu. Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti1939. Omaelämäkerraksi tarkoitettu käsikirjoitus jäi kirjailijalta keskeneräiseksi hänen kuollessaan, ja valmiiksi sen toimitti Yrjö Kivimies. Valitut teokset julkaistiin vuonna 1957 yksiniteisenä. Se sisältää romaanit Nuijasota I–II ja Sysmäläinen.
Vuonna 1940 aloitti toimintansa Jalmari Finnen säätiö, jonka perustamisesta Finne oli määrännyt testamentissaan. Säätiön tehtävä on "jatkaa Jalmari Finnen elämäntyötä erityisesti historian tutkimuksen alalla". Se on myös jakanut apurahoja vuodesta 1965 alkaen.
Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortenkirjalle vuosittain myönnettävä palkinto. Ensimmäisenä palkinnon sai Anni Polva teoksestaan Tiinakin ratsastaa vuonna 1975. Palkinto on saanut nimensä Kiljusen perheen kuopuksen Plätän mukaan.
Tristan Bernard : English spoken : 1-näytöksinen ilveily. Lilius & Hertsberg, Helsinki 1910
Historiallisia rakkauskirjeitä ; koonnut ja suomentanut Jalmari Finne. Otava 1911
Alexandre Dumas vanhempi : Mont-Criston kreivi. Otava 1911-1912 (alkuteos Le comte de Monte-Cristo)
Alexandre Dumas vanhempi : Historialliset romaanit 6, Bastiljin valloitus : romaani Ranskan vallankumouksesta. Karisto 1918
Alexandre Dumas vanhempi : Historialliset romaanit 7, Romaani Ranskan vallankumouksesta : Ange Pitou. Karisto 1918
Laulujen sanoja operettiin "Nuoruuden kevät" : mukaelma ; säveltäneet Walter Kollo ja Willy Bredschneider. Kaarlo Saarnio, Helsinki 1919 (alkuteos Wie einst im Mai)
Maurice Magre : Kultainen vasikka. Suomentaja, Helsinki 1920 (alkuteos Le veau d'or)
Richard Wagner : Valkyyria. Suomalainen ooppera, Helsinki 1920
Richard Wagner : Nyrnbergin mestarilaulajat : 3-näytöksinen ooppera ; suom. Jalmari Finne. Suomalainen ooppera, Helsinki 1921
Iloinen leski : 3-näytöksinen operetti ; laulujen sanat Victor Léon ja Leo Stein ; suom. Jalmari Finne ; säv. Frans Lehár ; orkesterille sov. Kyösti Teljo. Kotkan työväen teatteri, Kotka 1922
Leo Stein ja Bela Jenbach : Hollantilaistyttö : laulujen sanat ; suom. Jalmari Finne ; säveltänyt Emmerich Kálmán. Kotkan työväen teatteri, Kotka 1923
Leo Stein ja Bela Jenbach : Mustalaisruhtinatar : 3-näytöksinen operetti ; suom. Jalmari Finne ; säveltänyt Emmerich Kàlmàn. Joensuun teatteri, Joensuu 1925
Maurice Leblanc : Arsène Lupin ja Sherlock Holmes ; Vaaleatukkainen nainen , 3. tark. painos Karisto 1968 (alkuteos Arsène Lupin contre Sherlock Holmes)
Miten rikos tulee ilmi, Suomen Kuvalehti, 21.04.1923, nro 16, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Miten rikos tulee ilmi II, Suomen Kuvalehti, 12.05.1923, nro 19, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Miten rikos tulee ilmi III, Suomen Kuvalehti, 16.06.1923, nro 24, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Jalmari Finne, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses. ®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.