Ferdinand Walsin Esterházy

joulukuuta">16. joulukuuta 1847 Pariisi – 21. toukokuuta 1923 Harpenden, Englanti) oli ranskalainen upseeri ja vakooja. Esterhazy välitti saksalaisille salaisia asiakirjoja, ja hän oli Dreyfusin tapauksen todellinen pääsyyllinen.

Esterházy kuului tunnetun unkarilaisen Esterházyn aatelissuvun ranskalaiseen haaraan. Hän palveli Itävallan armeijassa vuoden 1866 sodassa Preussia vastaan. Sen jälkeen hän oli Ranskan muukalaislegioonassa, kunnes liittyi Ranskan vakinaiseen armeijaan vuonna 1892.

Esterházy oli joutunut 1890-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin epäonnistuneiden sijoitusten ja pelivelkojen vuoksi. Nämä seikat johtivat siihen, että Esterházysta ilmeisesti tuli vakooja, joka välitti maksusta salaisia tietoja saksalaisille.

Vuonna 1894 Ranskan armeijan tiedusteluosasto sai selville, että Saksan suurlähetystöön, luultavasti sotilasasiamies Max von Schwarzkoppenille, oli välitetty tykistöä koskevaa salaista tietoa. Armeijan tutkijoiden mielestä todennäköinen syyllinen oli kapteeni Alfred Dreyfus. Dreyfus vangittiin 1894 syytettynä vakoilusta, ja hänet tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön.

Kaksi vuotta Dreyfusin oikeudenkäynnin jälkeen kävi ilmi, että saksalaisille oli välitetty lisää salaiseksi merkittyjä asiapapereita. Vuonna 1898 Esterházya alettiin epäillä Dreyfusin tapauksen todelliseksi syylliseksi, ja hän joutui oikeuteen. Häntä ei kuitenkaan tuomittu. Oikeudenkäynti aiheutti Ranskassa valtaisan kohun, ja muun muassa kirjailija Émile Zola käsitteli aihetta L’Auroressa julkaistussa kuuluisassa kirjoituksessaan ”J’accuse” (suom. Minä syytän). Esterházy pakeni kohua Englantiin, jossa hän vietti loppuelämänsä työskennellen salanimellä antisemitistisen lehden La Libre Parolen kirjoitajana. Esterházy on haudattu Pyhän Nikolauksen kirkkomaahan, Harpendeniin, nimellä Jean de Voilemontin. Esterházyn muistiinpanoista on löytynyt todisteita siitä, että hän todella vakoili Saksan hyväksi.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferdinand Walsin Esterházy Wiki Commonsissa