Diderich Hegermann

joulukuuta">6. joulukuuta 1763 Altona, Tanska – 7. helmikuuta 1835 Kristiansand, Norja) oli norjalainen kenraali ja Eidsvollin kansalliskokousedustaja.

Diderich Hegermann syntyi aikoinaan Tanskan hallussa olleessa Altonan satamakaupungissa. Vuonna 1776 hän meni kadettikouluun Kööpenhaminaan ja vuonna 1786 hänet nimitettiin luutnantiksi.

Vuonna 1790 hänet komennettiin komppanianpäälliköksi Norjaan, missä hänestä tuli kakkosupseeri Kristianian matemaattisessa koulussa, mistä myöhemmin tuli Norjan sotakorkeakoulu. Hänestä tuli myöhemmin koulun päällikkö majurinarvoisena. 1812 hänet ylennettiin everstiksi ja hänestä tuli Oplandin jalkaväkirykmentin komentaja. Siinä ominaisuudessa hänet myös valittiin armeijan edustajaksi Eidsvollin kansalliskokoukseen 1814.

Kansalliskokouksessa Hegermann ajoi erityisesti yleistä asevelvollisuutta, sekä toimi aktiivisesti perustuslakikomiteassa, missä hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti perustuslain muutosta koskevassa kohdassa 112. Hän edusti itsenäisyyspuoluetta, mutta ei suhtautunut oppositiota kohtaan mitenkään aggressiivisesti. Hänet valittiin myös kokouksen toisen viikon puheenjohtajaksi.

Kesäsodassa Ruotsia vastaan 1814 hän komensi erästä suurimmista norjalaisyksiköistä. Aselepoaikana hän toimi lähettiläänä ruotsalaisjoukkojen päämajassa Fredrikshaldissa. Marraskuussa hänet nimitettiin kenraalimajuriksi ja uuteen hallitukseen puolustusministeriksi (norj. statsråd for Armédepartementet). Hän itse koki omaavansa vääränlaisen koulutuksen tehtävään ja haki eroa. Vuonna 1816 hän jäi pois julkisista tehtävistä ja vetäytyi Boenin kartanoon Kristiansandin lähellä. Vuonna 1841 hänen muistokseen pystytettiin kuusi metriä korkea kiviobeliski sotakorkeakoulun pihalle.

• Den norske militaire mathematiske skoles' historie (1796)