Burjaatit: Mongolikansa Venäjällä

Burjaatit puhuvat mongolilaisiin kieliin kuuluvaa burjaattia. Suurin osa burjaateista asuu Venäjällä, jossa heitä vuonna 2002 oli 445 175. Suurin osa Venäjän burjaateista ja noin puolet kaikista burjaateista asuu Venäjän federaatioon kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Burjaatteja asuu myös Burjatiasta länteen Irkutskin alueella ja erityisesti sen Ust-Ordynskin Burjatian piirikunnassa sekä Burjatiasta itään Taka-Baikalian aluepiirissä ja etenkin sen Agan Burjatian piirikunnassa. Lisäksi heitä asuu Burjatian eteläpuolella Mongoliassa noin 64 900 (1995), jossa he ovat keskittyneet lähinnä maan koillisosaan Burjatian rajan tuntumaan ja Kiinassa.^lähde? Siirtolaisuuden myötä heitä on levinnyt myös muualle, lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelle. Esimerkiksi Ukrainassa asui vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 391 burjaattia.

Burjaatit
Juri Jeh’anurov • Stepan Kalmykov Kaksi burjaattipariskuntaa vuodelta 1910
Väkiluku	yli 510 000
Merkittävät asuinalueet  Venäjä 1 Burjatia (272 910) Irkutskin alue (80 565) Taka-Baikalian aluepiiri (70 457) 445 175  Mongolia 2 64 900
Kielet	burjaatti, venäjä
Uskonnot	buddhalaisuus, ortodoksisuus, šamanismi
Sukulaiskansat	mongolit
Huomautukset 1 Tieto vuodelta 2002 2 Tieto vuodelta 1995
Infobox OK

Uskonnoltaan suurin osa burjaateista on buddhalaisia, mutta myös šamanistisen ja ortodoksisen uskon kannattajia on. Burjaatit ovat alun perin olleet paimentolaiskansa ja vasta 1900-luvun alusta alkaen he ovat laajamittaisesti siirtyneet maanviljelijöiksi ja kiinteään asutukseen.

Burjaatit ovat myös saaneet mainetta Ukrainan sodassa 2022. Paavi Franciscus sanoi loppuvuodesta 2022 haastattelussa Jesuit magazine American burjaattien olleen sodassa julmimpia sotureita tšetšeenien ohella. Ukrainalaiset ovat kohdistaneet propagandaa burjaatteja vastaan.

• Burjatia 272 910
• Irkutskin alue 80 565
  • Ust-Ordynskin Burjatia 53 649
• Taka-Baikalian aluepiiri (ent. Tšitan alue) 70 457
  • Agan Burjatia 45 149
• Saha 7 266
• Moskova 2 304
• Pietari 1 152
• Krasnojarskin aluepiiri 1 051
• Novosibirskin alue 940
• Primorjen aluepiiri 880
• Habarovskin aluepiiri 793
• Tomskin alue 603
• Moskovan alue 482
• Amurin alue 474
• Magadanin alue 466
• Tuva 436
• Tjumenin alue 399

Burjaateilla on rikas kansallistarusto (lähinnä sankarilauluja), jota on tallennettu runsaasti. Burjaatit jaetaan kahteen pääheimoon, lännessä asuviin Bargus-burjaatteihin ja idässä asuviin Hori-burjaatteihin. Taruston mukaan koko kansa polveutuu suuresta sankarista nimeltä Bargus ja pääheimot edelleen hänen kahdesta pojastaan Buridaista ja Horidaista, joista heimot ovat saaneet myös nimensä. Nämä pääheimot jakaantuvat useisiin pienempiin heimoihin ja sukuihin. Näihin on myöhemmin liittynyt etelästä Mongoliasta tullut kolmas ryhmä Selengan-burjaatit. Burjaattikansaan on vuosisatojen kuluessa sulautunut mongoleja, turkkilaisia, tunguuseja ja saoyedeja. Jotkut burjaattiheimot pitävät itseään Aasian hunnien jälkeläisinä, toiset taas katsovat polveutuvansa Tšingis-kaanista.^lähde?

 

 

Burjaattien asuinalueen läntistä osaa kutsuttiin aikoinaan nimellä Bargudžin-Tukum, ja tämän alueen itäosa on ollut Mongolien valtakunnan ydinalue. Sana burjaatti mainitaan ensi kerran mongolilähteissä 1240.^lähde?

Ensimmäinen maininta burjaattien ja venäläisten välisistä kohtaamisista on vuodelta 1612.^lähde? Kasakoiden harjoittama sorto ja lähetyssaarnaajien yritykset käännyttää burjaatit ortodokseiksi johtivat siihen, että 1635 koko burjaattikansa siirtyi Mongoliaan. Burjaatit kuitenkin palasivat takaisin kotimaahansa 1665, kun olot olivat parantuneet.

Suurin osa burjaateista ja heidän asuinalueestaan liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuosina 1689 ja 1728 tehtyjen sopimusten mukaan, jolloin Baikaljärveä ympäröivät alueet erotettiin Mongoliasta. Tämän jälkeen burjaateilla oli jonkin asteinen itsehallinto. Itsehallinto kuitenkin lakkautettiin asteittain 1902-1907.

Neuvostoliitossa burjaattien asuinalueen pääosasta muodostettiin Burjaatti-Mongolien autonominen alue 9. tammikuuta 1922 ja edelleen Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 30. toukokuuta 1923. Vuonna 1937 burjaattien asuinalueet jaettiin kolmeen osaan, kun Agan Burjatia ja Ust-Ordynskin Burjatia erotettiin Burjaatti-Mongolien ASNT:sta erillisiksi kansallisiksi piirikunniksi (1977 lähtien autonomisiksi piirikunniksi). Nämä piirikunnat sulautuivat Irkutskin alueeseen ja Taka-Baikalian aluepiiriin vuonna 2008.

• Irina Pantajeva, malli ja näyttelijä
• Juri Jehanurov, ukrainalainen poliitikko ja entinen pääministeri

• Burjaattien šamanismi
• Burjaatin kieli
• Burjatian tasavalta
• Agan Burjatia
• Ust-Ordynskin Burjatia