Bundeswehr: Saksan puolustusvoimat

Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Saksan asevoimat. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Se jaetaan viiteen haaraan: maavoimat (Heer), merivoimat (Marine), ilmavoimat (Luftwaffe), lääkintäjoukkoihin (Zentraler Sanitätsdienst) ja tukijoukkoihin (Streitkräftebasis). Rauhan aikana Bundeswehrin ylipäällikkönä on Saksan puolustusministeri (vuodesta 2023 Boris Pistorius). Saksan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi Saksan liittokanslerista tulee Bundeswehrin ylipäällikkö.

Bundeswehr
Toiminnassa	12. marraskuuta 1955 alkaen
Valtio	Saksa
Aselajit	maavoimat laivasto ilmavoimat tukijoukot lääkintäjoukot
Rooli	asevoimat
Koko	181 672 (sotilashenkilöstö) 81 612 (siviilihenkilöstö) 949 000 (reservit)
Tukikohta	Berliini, Bonn, Potsdam
Motto	Wir. Dienen. Deutschland
Komentajat
Nykyinen komentaja	kenraali Carsten Breuer
Infobox OK

Asevelvollisuus lakkautettiin heinäkuussa 2011, ja Bundeswehr muutettiin kokonaan ammattilais- ja vapaaehtoispohjaiseksi. Myös siviilipalvelus poistui. Uudistuksessa asevoimien vahvuus väheni 45 000 henkilöllä. Mm. Ukrainan tapahtumien vuoksi kehityssuunta kääntyi, ja Saksan puolustusvoimia ryhdyttiin jälleen kasvattamaan. Vuoteen 2025 mennessä Bundeswehrin henkilöstömäärä pyritään nostamaan 203 000 työntekijään. Marraskuu 2023 Bundeswehrin henkilöstömääräksi ilmoitettiin 181.672. Armeijan huonon maineen vuoksi vapaaehtoisia on kuitenkin toivottua vähemmän.

Vuoteen 2012 asti Bundeswehr ei saanut tehdä sotilasoperaatioita Saksassa. Mielenosoitusten hillintään sitä ei vieläkään ole sallittua käyttää.

Tunnusmerkkinään Bundeswehr käyttää rautaristiä. Rautaristillä on pitkä historia, sitä myönnettiin jo vuonna 1813 säätyyn katsomatta ja sen symboliikka liitetään myös Saksalaiseen ritarikuntaan. Bundeswehr ei pidä itseään Wehrmachtin eikä aikaisemman Reichswehrin seuraajana.

Bundeswehr perustettiin vuonna 1955. Perustamista edelsivät pitkät väittelyt Saksan uudelleenaseistamisesta (Wiederbewaffnung). Samassa yhteydessä perustuslakiin tehtiin lisäyksiä ja Saksa liittyi Natoon. Uuden armeijan varustaminen tehtiin pääasiassa Nato-maiden tuella ja miesten yleinen asevelvollisuus astui voimaan seuraavana vuonna.

Kylmän sodan aikana Bundeswehristä muodostui Naton Keski-Euroopan puolustuksen tukijalka. Se koostui 495 000 sotilas- ja 170 000 siviilihenkilöstä. Maavoimien vahvuutena oli kolme armeijakuntaa, joissa oli yhteensä 12 divisioonaa, ja jotka olivat aseistettu raskaasti panssarivaunuilla ja miehistönkuljetusajoneuvoilla. Ilmavoimat olivat hyvin varustettuja ja ottivat osaa Naton ilmapuolustukseen (NATINAD). Merivoimien tehtävänä oli puolustaa pääsyä Itämerelle ja torjua Neuvostoliiton Itämeren laivasto.

Saksan jälleenyhdistyminen ja kylmän sodan päättyminen toi mukanaan suuria rakennemuutoksia, kun Bundeswehriin sulautettiin Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) Nationale Volksarmee (NVA). Kylmän sodan jännitteiden päättymisen seurauksena miesvahvuutta laskettiin 500 000:sta puoleen, neuvostokalusto pääasiassa poistettiin käytöstä ja myytiin ulkomaille tai romutettiin. Tämän lisäksi suurin osa entisistä DDR:n upseereista vapautettiin palveluksesta ja jäljelle jääneet alennettiin.

Kosovon sodan aikana vuonna 1999 saksalaiset joukot ottivat osaa taistelutoimiin ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bundeswehr Wiki Commonsissa

• Bundeswehrin kotisivut (saksaksi)