B. R. Ambedkar: Intialainen nationalisti ja juristi

huhtikuuta">14. huhtikuuta 1891 Keskiprovinssit, Brittiläinen Intia – 6. joulukuuta 1956 New Delhi, Intia), tunnettu myös nimellä Babasaheb, oli intialainen nationalisti, juristi, dalitien ihmisoikeuksien ajaja sekä Intian perustuslain tärkein suunnittelija. Lisäksi hänet tunnetaan navayana-buddhalaisuuden perustajana. Ambedkar tuli tunnetuksi myös Mahatma Gandhin arvostelijana.^lähde?

Bhimrao Ramji Ambedkar
Henkilötiedot
Muut nimet	Babasaheb
Syntynyt	14. huhtikuuta 1891 Mhow, Keskiprovinssit, Brittiläinen Intia
Kuollut	6. joulukuuta 1956 (65 vuotta) New Delhi, Intia
Kansalaisuus	intialainen
Ammatti	juristi, aktivisti, kirjailija
Arvonimi	tohtori
Vanhemmat	Ramji Maloji Sakpal (isä) Bhimabai Murbadkar Sakpal (äiti)
Puoliso	Ramabai Ambedkar (vih. 1906; k. 1935) Savita Ambedkar (vih. 1948; k. 1956)
Lapset	5
Muut tiedot
Aktiivisena	1920–1956
Koulutus	Mumbain yliopisto Columbian yliopisto Lontoon yliopisto Gray's Inn
Merkittävät teokset	The Buddha and His Dhamma (1957) Annihilation of Caste (1936)
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ambedkar syntyi 14. huhtikuuta 1891 Mhowin kaupungissa Brittiläisessä Intiassa kastittomaan perheeseen. Hänen isänsä Ramji Maloji Sakpal oli armeijan palveluksessa. Isän jäätyä eläkkeelle perhe muutti vuonna 1894 Sataraan. Muuton jälkeen Ambedkarin äiti Bhimabai Murbadkar Sakpal kuoli. Isä meni uusiin naimisiin, ja perhe muutti jälleen, tällä kertaa Bombayhin. Ambedkar meni naimisiin Ramabai Ambedkarin kanssa vuonna 1906, jolloin hän itse oli 15 ja vaimo 9. Ambedkarin isä kuoli vuonna 1912.

Kastittomien kohtaamaan syrjintään Ambedkar törmäsi jo koulussa. Hän joutui istumaan jauhosäkillä, joka hänen piti itse tuoda kouluun mukanaan joka päivä, päällä sen sijaan, että olisi saanut istua luokassa. Vettä kastittomille jaettiin siten, että joku ylempään kastiin kuuluva kaatoi sen kuppiin niin korkealta, etteivät kastittomat ja kastiin kuuluvat vahingossakaan koskisi toisiaan tai että kastiton koskisi astiaa, josta vettä kaadettiin. Vettä kaatoi yleensä joku alhaiseen kastiin kuuluva maanviljelijä, josta juontuu Ambedkarin kuuluisa ilmaus "no peon, no water" ('ei kaatajaa, ei vettä'). Ambedkar oli kuitenkin lahjakas oppilas ja vaikeuksista huolimatta ainoa sisaruksistaan, joka opiskeli lukiossa.

Ambedkar aloitti korkeakouluopintonsa Mumbain yliopistossa, josta hän opiskeli taloustiedettä ja valtio-oppia. Hän valmistui tohtoriksi Columbian yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Toisen tohtorintutkinnon hän suoritti Lontoon yliopistossa. Lisäksi hän opiskeli oikeustiedettä Gray's Inn -opistossa.

Valmistuttuaan Ambedkar omistautui kastittomien syrjinnän vastaiselle työlle. Hän perusti vuonna 1920 lehden nimeltä Mooknayaka ('Hiljaisten johtaja'). Ambedkarin karisma sai huomiota, ja Kolhapurin hallitsija Shahu IV kutsui hänet luokseen illalliselle, mikä aiheutti skandaalin Ambedkarin kastittoman statuksen takia.

Ambedkar aloitti täyspäiväisenä kastittomien oikeuksien ajajana vuonna 1927. Hän vaati muun muassa kaikille avoimia julkisia juomapaikkoja ja kastittomille oikeutta päästä hindulaisiin temppeleihin. Hän myös arvosteli avoimesti hindulaisten pyhiä kirjoituksia, jotka puhuivat kastittomien syrjimisen puolesta.

Ambedkar perusti vuonna 1936 Itsenäisen työväenpuolueen, joka voitti vuotta myöhemmin vaaleissa 15 paikkaa.

Ennen Intian itsenäistymistä Ambedkar toimi muun muassa Intian varakuninkaan täytäntöönpanokomitean työministerinä ja puolustuskomitean neuvonantajana.

Vuonna 1947 Ambedkar toimi Intian oikeusministerinä ja oli mukana kirjoittamassa maan perustuslakia, joka kieltää kastittomien syrjinnän. Ambedkar erosi ministerin tehtävästä vuonna 1951 petyttyään siihen, kuinka vähän valtaa hänellä loppujen lopuksi oli.

 

1950-luvulla Ambedkar matkusti Sri Lankaan ja Burmaan tutustumaan syvällisemmin buddhalaisuuteen. Hän perusti vuonna 1955 Bharatiya Bauddha Mahasabha -järjestön.

Protestina hindulaisuutta vastaan Ambedkar kääntyi buddhalaisuuteen 14. lokakuuta 1956 Nagpurssa Maharashtrassa. Samassa tilaisuudessa buddhalaisuuteen kääntyi 360 000 muutakin. Syynä kääntymiseen oli Ambedkarin mukaan se, että buddhalaisuuteen kääntyminen oli ainoa keino, jolla kastittomat voivat välttää kastilaitoksen aiheuttamaa syrjintää. Juuri buddhalaisuuteen kääntymiseen syyksi väitetään sitä, että esimerkiksi kristinusko ja islam eivät olleet alkujaan intialaisia uskontoja.

Ambedkar harkitsi kääntymistä myös sikhiläisyyteen. Hän hylkäsi vaihtoehdon sen jälkeen, kun kävi selväksi, että sikhiläisyyteen kääntyneitä kastittomia ei tultaisi pitämään tasavertaisina suhteessa muihin sikheihin.

 

Ambedkar sairasti diabetesta ja oli vuoteenomana elämänsä loppuvaiheet. Hän kuoli 6. joulukuuta 1956 kotonaan Delhissä. Ambedkar oli saanut kirjansa The Buddha and His Dhamma enismmäisen käsikirjoituksen valmiiksi kolme päivää aikaisemmin. Teos on navayana-buddhalaisten pyhä kirja.

Ambedkarin polttohautaus järjestettiin buddhalaisten perinteiden mukaisesti, ja seremoniaan osallistui satoja tuhansia hänen kannattajiaan.

Ramabai kuoli vuonna 1935. Ambedkar meni uusiin naimisiin vuonna 1948 Sharada Kabirin kanssa, joka otti avioliiton solmimisen yhteydessä uuden nimen Savita Ambedkar.

Ambedkarilla oli kaikkiaan viisi lasta, joista ainoastaan Yashwant Ambedkar (äiti: Ramabai) eli aikuiseksi.

•   Bharat Ratna (Intia, 1990, postuumisti)

Ambedkarin synnyinkaupunki on nykyisin nimeltään Dr. Ambedkar Nagar.

Ambedkarin elämästä kertova hindin- ja englanninkielinen Jabbar Patelin ohjaama elokuva Dr. Babasaheb Ambedkar sai ensi-iltansa joulukuussa 2000. Ambedkaria näyttelee Mammootty.

Ambedkarin syntymäpäivä 14. huhtikuuta on yleinen vapaapäivä Intiassa, ei kuitenkaan kaikissa osavaltioissa.

•  
  Ambedkar Jayantin juhlintaa Delhissä vuonna 2016.
•  
  Ambedkar esittelemässä Intian perustuslain lopullista luonnosta presidentti Rajendra Prasadille.
•  
  Ambedkar vaimonsa Savitan kanssa vuonna 1948.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta B. R. Ambedkar Wiki Commonsissa

• Dr. Ambedkar International Mission (englanniksi)