Amerikanviirupöllö: Lintulaji

Linnun pituus on noin 44 cm ja siipien kärkiväli 112 cm. Se painaa 500–1 050 grammaa, naaras keskimäärin 779 g ja koiras 617 g. Se muistuttaa suuresti pienikokoista viirupöllöä, josta sen erottaminen höyhenpuvun perusteella on vaikeaa. Kooltaan lähempänä lehtopöllöä, joka on väritykseltään ruskeampi ja tummajuovaisempi. Silmät ovat mustat tai tummanruskeat ja nokka on keltainen. Sukupuolet ovat samannäköiset mutta naaras on huomattavasti suurempi. Nuori lintu on poikassulkasadon jälkeen aikuisen linnun näköinen. Huhuilee melko aktiivisesti läpi vuoden, joskus myös päivällä.

Vanhin luonnossa elänyt amerikanviirupöllö oli 10-vuotias. Vankeudessa se on elänyt 23-vuotiaaksi.

Amerikanviirupöllön pesimäalueet ovat Kanadassa ja Yhdysvaltain itäosissa, jatkuen Meksikoon saakka. Se on tavattu myös Bermudalla. Joinakin vuosina lajin esiintymisalue kattaa myös keskilännen ja paikoitellen mantereen länsiosan. Se on runsastunut ja laajentaa elinaluettaan länteen. Lajin esiintymisalueen koko on noin 6,4 miljoonaa neliökilometriä, maailman populaation koko on noin 560 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Laji on enimmäkseen paikkalintu mutta pesimäajan jälkeiset vaellukset ovat tavallisia.

Amerikanviirupöllöt elävät tiheissä tuoreissa metsissä, sekä laajoissa metsäerämaissa että asutuksen läheisyydessä, ja puustoisilla soilla. On havaittu, että asutuksen läheisyydessä elävät populaatiot menestyvät hyvin. Niiden pahimmat uhat ovat autot, joihin ne törmäävät öisillä saalistuslennoillaan. Yhdysvaltain luoteisissa osavaltioissa laji voi mahdollisesti syrjäyttää paikallisia täpläpöllöpopulaatioita (Strix occidentalis), sillä lajit kilpailevat samassa ekologisessa lokerossa ja amerikanviirupöllö aggressiivisempana lajina voi karkottaa täpläpöllön reviiriltään.

Amerikanviirupöllö on yksiavioinen. Sen reviirin koko on 85-365 hehtaaria. Pesä on tavallisesti puunkolossa tai -onkalossa, joskus pöntössä tai vanhassa variksen tai oravan pesässä. Emot voivat puolustaa pesää hyvin aggressiivisesti. Naaras munii 2-4 valkoista munaa, joita se hautoo 28-33 päivää. Koiras kantaa sille ruokaa haudonta-aikana ja myös pienten poikasten aikana. Poikaset lähtevät pesäkolosta kiipeilemään pesäpuun oksille noin 4 viikon ikäisinä, ja ne oppivat lentämään 35-40 päivän ikäisinä. Emot huolehtivat poikueesta sen jälkeen vielä noin 4 kuukautta.

Pääravintoa ovat myyrät, hiiret ja muut pikkujyrsijät, joita se saalistaa pääasiassa öisin. Saalistaa myös muita pieniä nisäkkäitä, kuten maaoravia, kaneja, opossumeja ja kettuja. Lintuja se saalistaa aina kyyhkyn ja riekon kokoisiin saakka. Se saattaa myös kalastaa ja syödä sammakoita, liskoja ja isoja hyönteisiä.