Afrikan Esihistoria

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kirjalähteet 20–30 vuoden takaa; en ole antropologi mutta muistaakseni on aika paljon näkemykset muuttuneet.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty väliotsikoitavaksi, koska se parantaa luettavuutta ja selkeyttä. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Jäsentelyä voisi kehittää, tai ainakin kappalejakoa.

Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Afrikan muinaiskulttuurit kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.

Afrikka on ihmiskunnan alkukoti, ja arkeologiset löydöt vahvistavat, että se on ollut nykyihmisten ja heidän edeltäjiensä asuttama ainakin neljä miljoonaa vuotta.

Noin 16 000-12 000 vuotta sitten Marokon luoteisosasta Tunisian koillisosaan ulottuvalla alueella elivät iberomaurusiaanit eli oranilaiset. Tuona aikana alueen ilmasto oli aiempaa kosteampaa. Iberomaurusiaanit valmistivat kivestä hamarallisia keihään- ja nuolenkärkiä sekä jauhinkiviä, joita on saatettu käyttää siementen murskaamiseen. He tekivät työkaluja myös luusta, jotka olivat taitavasti muotoiltuja. Luusta tehtyjä työkaluja saatettiin käyttää keihään- ja nuolenkärkinä, lävistiminä, veitsinä tai nahan kiillotusvälineinä. Noin 10 000 vuotta sitten pohjoisessa Afrikassa oli useita pienialaisia kulttuureja ja ihmisryhmiä, kuten capsiaanit, jotka tulivat luultavasti idästä. Heidän valmistamansa kiviesineet olivat suurempia kuin aikaisempien ihmisryhmien. Capsiaanit valmistivat kaapimia ja hamarallisia säleitä ja joskus myös mikroliittejä, eli pieniä geometrisesti muotoiltuja esineitä. Capsiaanit alkoivat valmistaa noin 7000 vuotta sitten hiottuja kiviesineitä ja saviastioita. Monet osat nykyistä Saharaa olivat 12 000-6500 vuotta sitten paljon nykyistä kosteampia, jolloin alueella syntyi Afrikan varhaisin maanviljelykulttuuri. Noin 9000 vuotta sitten Saharan eteläosassa eli ihmisryhmiä, joiden asiunpaikoilta on löytynyt talsokirveitä, jauhinkiviä ja mikroliittejä. Samoihin aikoihin itäisessä Afrikassa valmistettiin saviesineitä, joiden tyyli oli Khartumin tyylisuunta. Saman tyyppisiä saviesineitä on löytynyt myös Kenian Turkanajärven itäpuolelta, Lowasaresta, mistä on löydetty myös väkäsellisiä harppuunankärkiä. Kenian eteläosasta on löydetty myös Nderitkeramiikkaa. Karjan paimentaminen yleistyi itäisessä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 6000 vuotta sitten. Läntisestä Saharan eteläpuoleisessa Afrikasta varhaisimmat merkit karjataloudesta on löydetty 4500 vuoden takaa ja maanviljelystä varhaismmat merkit ovat 3200 vuoden takaa.

Afrikassa siirryttiin monilla alueilla suoraan kivikaudesta rautakauteen. Raudan valmistustaito saattoi levitä Saharan pohjoispuolelta aavikkokaravaanien välityksellä Saharan eteläpuolelle. Foinikialaiset, joiden tärkein kauppatukikohta oli Karthago, kulkivat rautakaudella karavaanireittejä pitkin Nigerjoelle ja sieltä läntisen Afrikan sademetsiin saakka. Nigeriassa syntyi Nok-kulttuuri 500 eaa. Niilin laaksossa Sudanin alueella oli rautakaudella Meroën valtakunta, joka sai vaikutteita Egyptistä.