Mataeletuʻapiko

HOKOHOKO ʻO E HOUʻEIKI ʻENAU FAKANOFO
tokotaha naʻe fetongiTuʻi Kanokupolutokotaha hoko
AtamataʻilaMataeletuʻapikoMataelehaʻamea
fakanofo~1640
fakamālōlō

Puha TUPUʻANGA
(tohi hohoko)
Mataeletuʻapiko
(tangata—~1640—)
ʻene mātuʻa ʻeiki→Atamataʻila Tokilupe (ʻofefine ʻo Tuʻihaʻatuʻunga ʻi Nukunuku)←fehuhu
tokouaMataeletuʻapikoTuʻutangahunuhunu
ʻohoana IPapa
fānauMataelehaʻamea Hafoka
ʻohoana IIFatafehi mo/pe ʻUmukisia
fānauVuna Tuʻiʻoetau Afualo Vaivai
ʻohoana IIITuʻimala
fānauLongolongoʻatumai

ʻUmukisia, ʻofefine ʻo e Tuʻihaʻamea; hako ʻe taha: Uiliami Aokatoa Tuʻivakanō (kā moʻui ia taʻu ʻe 200 ki mui !). Tatau mo Papa, ko e ʻofefine ʻe taha ʻo e Tuʻihaʻamea.

ʻI he tala ʻe taha, ko Papa ko e ʻofefine ʻo Aokatoa, ko e Tuʻi Haʻamea ki mui, faʻē kia Mataelehaʻamea mo Vuna Tuʻiʻoetau foki. Ko ʻUmukisia hono tehina mo e fokonofo.

Mahalo pē ko e ʻuluaki ia ʻoku ngāueʻaki ʻa e huafa Tuʻi Kanokupolu. Naʻe kamata ʻa e maʻongoʻonga ʻo e haʻa, ʻo ngofua ʻene mali mo ha tamahā, ko Tuʻimala ia. Pea ko Mataeletuʻapiko, ko e ʻeiki ia ʻo e Haʻa Havea lahi.

Tags:

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

Pasemata Taunisila (Vī)LongotemeLea fakapilitāniaʻAositelēliaPeisingiSiokālafi ʻo TongaFalanisēMalativisiVaotuʻuMeama (tokelau)vietināmiʻAkauVelataSioeli PangiaKalipiane fakahōlaniLavinia Veiongo (māhanga)Siaosi U. TukuʻahoFatumangaSetaleki MumuiSinamoniSaafaSilovākiaLātūfuipekaKOVITI-19PākisitaniValaLea faka-PotukaliMonumanu ngaolo pe totoloTonoTeʻeteʻemanuLauteauHakauataIfiToketokeLekeleka (Haʻapai)ʻinisēkitePunoumohihifoʻEulopeTemataHeʻeʻĀketikaKakatisiSingapoaSiamaneMalinoa/enTaʻetaʻeLautengaʻitahaKalauni ʻo TongaLea fakatongaPulukaliaToakeLimuʻutaʻAnitolaMakatuʻuLūsiaHungakalia🡆 More