Fekika: Faʻahinga ʻo e fuʻu ʻakaú

Ko e fekika ko e fuʻu ʻakau ia mo e foʻi fua ifo.

Fekika
Fekika: Faʻahinga ʻo e fuʻu ʻakaú
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻiua
Holongā:myrtales
Kāinga:MYRTACEAE
Kāinga ofi:Syzygium
Faʻahinga:malaccense
Hingoa kakato lōua
Syzygium malaccense L.
Hingoa lea fakapilitānia: Malay apple
Fekika: Faʻahinga ʻo e fuʻu ʻakaú
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons

ʻOku ui foki ko e Eugenia malaccensis pe Jambosa malaccensis.

Fekika: Faʻahinga ʻo e fuʻu ʻakaú
ko e fekika ʻi heʻene matala

ʻOku ui ko e nonufiafia ʻi he talatupuʻa ʻo ʻAhoʻeitu ʻi he langi, ko e ʻakau faitoʻo ia.

Ngaahi faʻahinga kehekehe

  • fekika, fekika kai; koʻeni
  • fekika tolahina; kanoʻi hinehina
  • fekika tolakula; kanoʻi kulamaama (ko e lanu ʻoku ui foki lanu-fekika)
  • fekika papālangi
  • fekika vao
  • fekika vai

Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe

  • kavika (lea fakafisi)
  • kafika (lea fakaʻuvea, Syzygium clusiaefolium)
  • ʻahiʻa (lea fakatahisi)
  • kafika (lea fakafutuna,Syzygium malaccense)
  • asi (lea fakafutuna, Syzygium clusiaefolium)
  • nonu fiʻafiʻa (lea fakahaʻamoa)
  • kaʻika māori, kaʻika makatea, kaʻika tavake, kaʻika ʻenua (lea fakakuki)

Tataku

Fekika: Faʻahinga ʻo e fuʻu ʻakaú  Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.

Tags:

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

TuituiohuToulaFiki kulamūmūBeijingLangitoutai FinefeuiakiSaipalesiPelūʻInitiaPahuluSeketoʻaMumui Tupouʻila MapatongiamanuHōfoaPeisingiFamili ʻo e laʻāKuiana fakafalanisēMataviviTīmoa fakahahakeLoketiHeilalaPuēto LikoTuituiTohi ʻa MolomonaPākisitaniMonumanu filo silivaSolomone UlaLauPahamaLea faka-PotukaliKOVITI-19ʻUheinaSā Viniseni mo KulenatiniTuʻitavakefangaTala teaTupouseini Manumatavai Vaea TupouFilimotoMalilaTongoleiPengilātesiAkaheleKōlea TongaPusiLavinia Veiongo ʻAhomeʻe (Kalaniuvalu)Tilinitati mo TopakoʻAselolaKenutuKulutumaLimuʻutaʻAlipaniaTūvaluFonualei (Vavaʻu)SēpiaKueitiSita🡆 More