ʻAselola

Ko e ʻaselola (mei he lea fakapilitānia) ko e fuʻu ʻakau lahi ia, ʻomi ki Tongá ni.

ʻAselola
ʻAselola
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻiua
Holongā:malpighiales
Kāinga:MALPIGHIACEAE
Kāinga ofi:Malpighia
Faʻahinga:glabra
Hingoa kakato lōua
Malpighia glabra L.
Hingoa lea fakapilitānia: Acerola
ʻAselola
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons

ʻOku sai ke kai hono foʻi fua, meimei tatau mo e ʻāpele siʻi.

Tataku

  • Hokohoko ngaahi ʻakau; Vaʻa fekumi ngoue Vainī
ʻAselola  Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.

Tags:

Lea fakapilitāniaʻāpele

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

PākisitaniTala pitiʻUluʻingeliPukePelūSipiliniNukulekaTupou VINgongo (manupuna)FalanisēʻAkauʻuoiiki engaʻŌhai lahiMaʻulupekotofaHolonga (Tongatapu)KālepiHina (ʻakau)Tutuhina lau polōnisePangaimotu (Tongatapu)Sauti ʻAlepeaPeaLile kulaʻEuaPipivaoKuloisiaPangikēTāufaʻāhau Tupou IVSiaosi Fatafehi ToutaitokotahaLisita Ate TuitaLafu tahisiʻAloeFelilaMohoʻUluʻitāupoʻouMeiTupoulahimuʻaMonakoʻōhai siʻiTupou MoheofoKokoKakatisiVeʻehongofuluKelosiaPuatalefusiOnioniLongolongoʻuhaToloaTēvita ʻUngaSemisi Fonua KalaniuvaluNiuatoputapuLofa lalahiHavea Hikuleʻo HeluZea maysPuleʻanga fakatahataha ʻAmelikaHa kakai ʻe toko hongofulu mā taha milionaTēvunga🡆 More