Šonan Kieli: Nigeriläis-kongolainen kieli

shona) on šonien puhuma nigeriläis-kongolainen kieli. Se on Zimbabwen virallinen kieli (jossa sitä puhuu 80 prosenttia maan väestöstä) yhdessä englannin ja ndebelen kanssa. Zimbabwen lisäksi kielellä on puhujia ainakin Sambiassa ja Botswanassa. Kieltä äidinkielenään puhuvia on kaikkiaan noin 10 759 200.

Šonan kieli on kooste šonan murteista, jotka ovat zezuru, karanga, manyika, korekore ja ndau. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja ensimmäinen šonankielinen romaani, Solomon Mutswairon kirjoittama Feso, julkaistiin vuonna 1957. Šonan kieltä opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä.

Šona on siitä tyypillinen bantukieli, että siinä on r:n ja l:n paikalla vain yksi äänne, joka on šonassa r. Tämä näkyy esimerkiksi englannista lainatuissa sanoissa, kuten rori (engl. lorry, suom. 'kuorma-auto'). Šonassa on kaksi toonia eli sävelastetta: korkea ja matala. Tooneja ei merkitä kirjoituksessa.

Vihelletyt suhuäänteet, sv [ʂ] ja zv [ʐ], ovat šonan kielen erikoisuus. Suhuäänteiden viheltäminen on tavallista kaikkialla, mutta šona on yksi harvoista kielistä, joissa vihelletyt suhuäänteet ovat itsenäisiä äänteitä, eikä vain yleisempien suhuäänteiden rinnakkaisäänteitä.^lähde?

• amai = äiti
• baba = isä
• bhegi = laukku, reppu
• bhuku = kirja
• dafi = sammakko
• imbwa = koira
• mbizi = seepra
• mombe = nauta, karja
• mwoyo = sydän
• nzou = elefantti
• pfupa = luu
• rudo = rakkaus
• ruoko = käsi
• urefu = pituus
• utano = terveys
• zino = hammas
• zuva = päivä; aurinko
• zendaya = kiittäminen, kiitos