Ukrainan Juutalaiset

Juutalaisia muutti kreikankielisiltä alueilta nykyisen Ukrainan seudulle antiikin aikana ja keskiajalla. Maan nykyinen juutalaisväestö polveutuu pääasiassa Ukrainaan 1200-luvun jälkeen Keski- ja Itä-Euroopasta muuttaneista aškenaseista.

Ukrainan juutalaiset
Ukrainanjuutalainen perhe kuvattuna ennen vuotta 1918.
Väkiluku	300 000 (2019)
Uskonnot	juutalaisuus
Infobox OK

Juutalaisten yhteys nykyisen Ukrainan alueelle ulottuu Kreikan kautta antiikin ajalle. Juutalaisia kauppiaita oli asettunut kreikkalaisten siirtokuntiin Krimin niemimaalle 300-luvulla eaa. Varhaiskeskiajalla juutalaiskauppiaita liikkui myös Taka-Karpatian alueella. Krim tuli osaksi Bysantin valtapiiriä, ja sen juutalaiset kävivät kauppaa Konstantinopolin kanssa.

Osa Ukrainan alueesta liitettiin 600–700-lukujen aikana länsipäädyksi Kasaarien kaanikuntaan, joka ulottui idässä Harezmiin asti. Kaanikunnasta tuli monelle juutalaiselle turvapaikka, kun Bysantissa heidän oikeuksiaan alettiin heikentämään. Kasaariaan muutti romaniot-juutalaisia ja mahdollisesti myös mizrahijuutalaisia. Kasaarien valta-asema päättyi 900-luvun lopussa.

900-luvulla Kiovan Rusiin kuuluneeseen Kiovaan oli asettunut juutalaisyhteisö, joka polveutui kreikkaa puhuneista romaniot-juutalaisista. Osissa Itä-Eurooppaa juutalaiset alkoivat puhua itäslaavilaista, niin kutsutun kanaanin kielen itäistä muotoa. Mongolivalloitus 1200-luvulla oli Ukrainan juutalaisille tuhoisa. Joskus on esitetty, että se olisi hävittänyt Kiovan Rusin juutalaisväestön jopa kokonaan, mutta Kevin Alan Brookin mukaan on todennäköistä, että osa heistä selvisi.

Seuraavina vuosisatoina Ukrainaan muutti paljon jiddišinkielisiä aškenasijuutalaisia Keski- ja Itä-Euroopasta. Jos ”Itä-Kanaanin” juutalaisia oli selviytynyt Ukrainassa, sulautuivat he aškenaseihin, joita oli huomattavasti enemmän. Ukrainan ja muun Itä-Euroopan nykyisen juutalaisväestön perusta muodostui näissä aškenasien muuttoaalloissa. Koska kasaarien eliitistä osa oli ilmeisesti kääntynyt juutalaisuuteen 800-luvun vaihteessa, kehittyi 1800-luvulla vaihtoehtoteoria, jonka mukaan nykyiset Itä-Euroopan juutalaiset polveutuisivatkin pääosin kasaareista. Asiantuntijat yleisesti hylkäävät teorian. Muun muassa historiallinen todistusaineisto ja DNA-tutkimukset osoittavat Itä-Euroopan juutalaisten alkuperän olevan suurimmalta osin Länsi-Euroopasta saapuneissa aškenaseissa, joiden geneettinen pohja oli muodostunut pääasiassa Välimeren alueella.

Ukraina liitettiin suurelta osin Puolaan. Kuten muuallakin Itä-Euroopassa, myös Ukrainassa aškenasien tyypillinen asumismuoto oli shtetl-pikkukaupunki, jonka väestöstä juutalaiset muodostivat usein enemmistön. Puolan valtapiirissä juutalaiset olivat kauppias- ja käsityöläisluokkaa, joka sijoittui maanviljelijöiden ja aateliston väliseen tyhjiöön. Kasakkakapinoitsijoiden joukko mielsi juutalaiset kuitenkin osaksi puolalaisten aatelisten ja suurmaanomistajien luokkaa, ja 1600-luvun puolivälin kasakkakapinan yhteydessä juutalaisia murhattiin ja heidän seurakuntiaan tuhottiin. Monet juutalaiset alkoivat paeta Länsi-Eurooppaan. Näihin aikoihin syntyi mystinen herätysliike hasidismi, joka oli osaltaan eräänlainen vastareaktio juutalaisten kokemiin pettymyksiin.

1700-luvun lopussa Puolan jakojen jälkeen suurin osa Ukrainan alueesta liitettiin Venäjän keisarikunnan vallan alaisuuteen, jonka juutalaisväestö määrättiin asumaan rajatulla asuinalueella. Muusta väestöstä erottuviin juutalaisiin kohdistui jännitteitä. Juutalaisten ja ukrainalaisten välillä oli silti jossain määrin kanssakäymistä, ja juutalaiset saivat ukrainalaisilta kulttuurisia vaikutteita. Jiddišiin esimerkiksi omaksuttiin sanastoa ukrainan kielestä. Väkivaltaisia juutalaisvainoja ei tapahtunut usein, mikä muuttui vuonna 1881, kun Aleksanteri II murhattiin vallankumouksellisten verkoston toimesta, jonka jäsenistä yksi oli juutalainen. Tästä aiheutuneista levottomuuksista syntyi pogromien aalto, minkä jälkeen juutalaisiin kohdistui useita joukkovainoja seuraavien vuosikymmenien aikana. Venäjän keisarit Aleksanteri III ja Nikolai II heikensivät juutalaisten oikeuksia entisestään, mikä johti useiden juutalaisten muuttamiseen länteen ja vaikutti myös sionismiliikkeen syntymiseen.

 

Ukrainan lyhytaikainen itsenäisyysvaihe paransi juutalaisten oikeuksia. Ukraina kuitenkin liitettiin pian osaksi sosialistista Neuvostoliittoa, ja myös juutalaisten uskonto ja kansallinen toiminta pyrittiin tukahduttamaan. Juutalaisväestö joka tapauksessa kasvoi, ja toisen maailmansodan kynnyksellä Ukrainassa asui 2,7 miljoonaa juutalaista.

Yli puolet ukrainanjuutalaisista kuoli holokaustissa. Sodan jälkeen Ukrainassa asui 840 000 juutalaista. Ukrainan itsenäistyttyä vuonna 1991 juutalainen kulttuuri alkoi elpyä.

Vuonna 2019 ilmestyneen artikkelin mukaan Ukrainassa asui noin 300 000 juutalaista. Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan, mikä on johtanut pakolaisuuteen myös maan juutalaisväestön keskuudessa.

Valtaosa ukrainanjuutalaisista on aškenaseja. Ukrainassa asuu myös krymtšakeja ja karaiitteja.

• Ba’al Shem Tov, hasidismin perustanut rabbi
• David Bronstein, shakinpelaaja
• Abraham Goldfaden, kirjailija
• Vladimir Horowitz, pianisti
• Golda Meir, Israelin pääministeri
• Selman Waksman, biokemisti
• Volodymyr Zelenskyi, Ukrainan presidentti