Toomas Hendrik Ilves: Virolainen poliitikko ja Viron tasavallan 4. presidentti

26. joulukuuta 1953 Tukholma, Ruotsi) oli Viron presidentti vuosina 2006–2016. Ennen valintaansa presidentiksi hän toimi Euroopan parlamentin jäsenenä 2004–2006. Aiemmin Ilves toimi Viron ulkoministerinä (1996–1998 ja 1999–2002) ja maansa suurlähettiläänä Yhdysvalloissa (1993–1996). Puoluetaustaltaan hän on sosiaalidemokraatti.

Toomas Hendrik Ilves
Presidentti Ilves Helsingin kirjamessuilla 2011
Viron 4. presidentti
9.10.2006–10.10.2016
Pääministeri	Andrus Ansip Taavi Rõivas
Edeltäjä	Arnold Rüütel
Seuraaja	Kersti Kaljulaid
Viron ulkoministeri
Vähin III hallitus 2.12.1996–17.3.1997 Siimannin hallitus 17.3.1997–14.10.1998 Laarin II hallitus 25.3.1999–28.1.2002
Edeltäjä	Siim Kallas Raul Mälk
Seuraaja	Raul Mälk Kristiina Ojuland
Euroopan parlamentin jäsen
1.5.2004–8.10.2006
Seuraaja	Katrin Saks
Kansanpuolue Maltilliset puheenjohtaja
2001-2002
Edeltäjä	Andres Tarand
Seuraaja	Ivari Padar
Henkilötiedot
Syntynyt	26. joulukuuta 1953 (ikä 70) Tukholma, Ruotsi
Ammatti	diplomaatti, toimittaja
Tiedot
Puolue	Sosiaalidemokraattinen puolue
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.presidentilves.ee
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ilveksen vanhemmat, Endel Ilves ja Irene Ilves o.s. Rebane (1927–2018), olivat virolaisia pakolaisia, jotka pakenivat Virosta vuonna 1944 Neuvostoliiton miehitettyä maan. Perhe menetti 81-hehtaarisen tilansa, jota heidän sukunsa oli asuttanut jo vuodesta 1763 lähtien. Toomas Hendrik Ilves syntyi tapaninpäivänä 1953 Vällingbyn kaupunginosassa, Tukholmassa, jonne hänen vanhempansa olivat ensin päätyneet. Myöhemmin perhe muutti New York Cityyn Yhdysvaltoihin. Ilves varttui New Jerseyssä. Hän suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Columbian yliopistossa vuonna 1976 ja valmistui psykologian maisteriksi Pennsylvanian yliopistossa vuonna 1978.

Vuosina 1984–1993 Ilves työskenteli Radio Free Europen toimittajana Saksassa, jossa hänen tehtävänsä oli tutkia ja analysoida Baltian maiden tapahtumia. Ilves palasi Viroon vuonna 1993 maan palautettua itsenäisyytensä Neuvostoliiton hajottua. Hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudesta samana vuonna voidakseen ottaa vastaan Viron Yhdysvaltain-suurlähettilään viran. Ilves toimi Viron suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa vuosina 1993–1996.

Suurlähettilään pestin jälkeen Ilves nimitettiin ulkoministeriksi 28. marraskuuta 1996. Syyskuun lopulla 1998 hän ilmoitti eroavansa ulkoministerin tehtävistä vedoten häneen ja johtamaansa kansanpuolueeseen kohdistuvaan painostukseen muiden poliitikkojen taholta. Erityisesti hallituksen maaseutupuolueet olivat vaatineet hänen eroaan. Mielipidemittauksien mukaan Ilves oli Viron suosituimpia poliitikkoja, mutta hänen oli väitetty tekevän hallituksessa kansanpuolueen johtajana sekä oppositio- että vaalipolitiikkaa. Ilves itse oli aikonut erota jo kuukautta aiemmin, mutta Venäjän poliittisesti epävakaan tilanteen vuoksi päätös lykkääntyi.

Uudelleen Ilves toimi ulkoministerinä vuosina 1999–2002, jolloin neuvottelut Viron Euroopan unionin jäsenyydestä olivat käynnissä. Kesällä 1999 Ilves arvioi Viron EU-jäsenyyden suurimpien haasteiden liittyvän lähinnä ympäristöasioihin. Muut ongelmat olivat hänen mukaansa luonteeltaan teknisiä.

Vuonna 2003 Ilves valittiin Euroopan parlamenttiin ja 1. toukokuuta 2004 hänestä tuli parlamentin täysjäsen. Parlamentissa hän kuului Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmään. Ilves oli muun muassa ulkoasiainvaliokunnan ja Yhdysvaltain suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsen. Ilves luopui paikastaan 8. lokakuuta 2006 tultuaan valituksi presidentiksi. Hänen tilalleen parlamenttiin nousi Katrin Saks.

Presidentinvaali 2006

Yksikään vuoden 2006 Viron presidentinvaalien ehdokkaista ei onnistunut saamaan voittoon vaadittavaa kahden kolmanneksen enemmistöä parlamentin äänistä, joten presidentin valinta siirtyi valitsijamiesneuvostolle, joka valitsi Ilveksen presidentiksi 23. syyskuuta 2006. Ilves sai äänestyksessä 174 ääntä ja hänen kilpailijansa, istuva presidentti Arnold Rüütel 162 ääntä. Voittoon tarvittiin 173 ääntä. Äänestyksessä hylättiin yksi ääni ja kahdeksan äänesti tyhjää. Kyselyjen perusteella noin 70 % kansasta kannatti Ilvestä presidentiksi.

Presidentinvaali 2011

Viron parlamentti valitsi Toomas Hendrik Ilveksen toiselle presidenttikaudelle 29. elokuuta 2011. Ilves oli hallituspuolueiden Reformipuolueen ja Isänmaan ja Res Publican liiton sekä oppositiopuolue sosiaalidemokraattien yhteinen ehdokas. Ilves sai 73 ääntä 101:stä ja hänen haastajansa, keskustapuolueen ehdokas europarlamentaarikko Indrek Tarand 25 ääntä. Kolme ääntä hylättiin.

Tarand arvosteli Ilvestä presidentin roolin minimoinnista ja päätöksenteon keskittymisestä pieniin piireihin. Ilves puolestaan korosti, että perustuslain mukaan Viro on parlamentaarinen maa, jossa presidentin rooli on pieni. Ilves on arvostellut äänekkäästi Venäjän demokratiakehitystä sekä maan toimintaa Ukrainassa.^lähde?

Ilveksen toinen presidenttikausi päättyi lokakuussa 2016. Hän aloitti vierailevana tutkijana Stanfordin yliopiston kansainväliseen turvallisuuteen ja yhteistyöhön keskittyvässä CISAC-keskuksessa vuonna 2017. Huhtikuussa 2017 suomalainen Libera-säätiö valitsi Ilveksen hallituksensa jäseneksi.

 

Ilves tapasi ensimmäisen vaimonsa, tohtori Merry Bullockin, molempien opiskellessa psykologiaa Pennsylvanian yliopistossa. He menivät myöhemmin naimisiin ja liitosta syntyi kaksi lasta, vuonna 1987 poika ja vuonna 1992 tytär. Avioliitto päättyi eroon Ilveksen alettua tapailla Evelin Int-Lambotia. Parille syntyi tytär vuonna 2003, mutta Ilveksen ja Bullockin avioero astui voimaan vasta vuonna 2004, minkä jälkeen Ilves avioitui Int-Lambotin kanssa.

Viron presidentin kanslia tiedotti huhtikuussa 2015 presidentti Ilveksen ja Evelin Ilveksen eroavan. Avioeron kerrottiin astuvan voimaan 30. huhtikuuta ja päätöksen olleen parin yhteinen. Avioliiton oli arveltu jo aiemmin olleen vaikeuksissa. Kroonika-lehti oli julkaissut elokuussa 2014 videon, jossa Evelin Ilves suuteli vierasta miestä ja poistui tämän kanssa yhdessä tallinnalaisesta kahvilasta. Myöhemmin Evelin Ilves pyysi anteeksi toimintaansa.

Ilves kihlautui marraskuussa 2015 ja sitten avioitui kolmannen kerran 2. tammikuuta 2016 itseään 24 vuotta nuoremman, Latvian puolustusministeriön kyberosaston johtajan Ieva Kupčen kanssa. 20. toukokuuta 2016 presidentti Ilves kertoi Facebook-päivityksessään pariskunnan odottavan yhteistä lasta, jonka on määrä syntyä syksyllä. Ieva Ilveksellä on jo ennestään kaksi lasta, poika ja tytär. Pariskunta tiedotti ensimmäisen yhteisen lapsensa syntyneen 28. marraskuuta 2016.

Ilves tunnetaan tavastaan pitää solmion sijasta rusettia. Hän sanoo tekevänsä niin, koska hänen isällään oli samanlainen tapa.

• Omalla äänellä. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37467-2.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toomas Hendrik Ilves Wiki Commonsissa

 

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Toomas Hendrik Ilves.

• Toomas Hendrik Ilves Twitterissä
• Presidentti Ilveksen haastattelu Uusi Suomi

 

Viron presidentit

Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–2016) | Kersti Kaljulaid (2016–2021) | Alar Karis (2021–)