Taistelusukeltaja

Taistelusukeltajat käyttävät siirtymismenetelmänään laitesukeltamista voidakseen lähestyä toiminta-aluetta huomaamattomasti. Tähän tarkoitukseen käytetään suljetun kierron happisukelluslaitetta, josta ei sukellettaessa tule pintaan paljastavia kuplia. Varsinaiset tehtävät toteutetaan maan pinnalla kommando- tai sissijoukon tapaan.

Suomessa taistelusukeltajia kouluttaa Meritiedustelupataljoonassa Upinniemessä toimiva Sukeltajakoulu.

Ensimmäisiä hengityslaitteilla varustettuja taistelusukeltajia olivat vuonna 1938 perustettuun Italian laivaston Decima Flottiglia MAS -yksikköön kuuluneet sukeltajat.

Toisen maailmansodan aikana myös Iso-Britannia, Saksa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto perustivat omat taistelusukeltajajoukkonsa.

Nykyajan taistelusukeltajien varustukseen kuuluu hapenkierrätin tai seoskaasulaite, erityisesti tarkoitukseen isosta venekompassista muunnettu erikoiskompassi sekä normaali jalkaväkisotilaan aseistus.

Taistelusukeltajat voidaan laskea veteen näköpiirin ulkopuolella tai esimerkiksi sumun turvin, he etenevät kompassiensa ja karttojensa avulla suunniteltuun rantautumiskohtaan, riisuvat hengityslaitteet, painot ja räpylät, mistä eteenpäin toiminta on tavallista jalkaväen taistelua.

Suurvalloissa, kuten Yhdysvalloissa, taistelusukeltajien koulutus on hyvin laajaa. Korkeimmalla tasolla, SEAL-yksiköissä, he saavat myös laskuvarjokoulutuksen eli heidät voidaan kuljettaa kohteisiinsa lentoteitse ja pudottaa mereen haluttuun paikkaan.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taistelusukeltaja Wiki Commonsissa

• Timo Vikman: Sukellus