Tōhokun Maanjäristys Ja Tsunami: Voimakas maanjäristys Japanissa

maaliskuuta">11. maaliskuuta 2011 klo 14.46 paikallista aikaa Japanissa Tōhokun alueella Sendain kaupungin lähellä. Maanjäristyksen voimakkuus oli 9,0 momenttimagnitudia. Järistyksen keskipiste oli 32 kilometrin syvyydessä 373 kilometriä koilliseen Tokiosta ja 129 kilometriä Japanin Honshūn pääsaaren itäpuolella. Järistysalueella tapahtui satoja jälkijäristyksiä. Toisella alueella, Niigatan prefektuurissa, tapahtui perjantai-iltana Suomen aikaa 6,6 magnitudin järistys, joka aiheutti ainakin maanvyöryjä. Shizuokan prefektuurissa tapahtui 15. maaliskuuta 6,4 magnitudin järistys, jossa kuuden ilmoitettiin loukkaantuneen.

Tōhokun maanjäristys ja tsunami 東北地方太平洋沖地震
Ilmakuva tsunamin vahingoista Tōhokun alueella.
Päivämäärä	11.3.2011 klo 05.46.23 (UTC ) 11.3.2011 klo 14.46.23 ()
Magnitudi	9,0 (Mw)
Syvyys	24,4 km
Episentrumin sijainti	, 142.369°E
Maat, joihin vaikutukset ulottuivat	Japani  Indonesia  Yhdysvallat
Henkilövahingot	Viranomaisten tiedossa: 15 829 kuollutta m 5 943 loukkaantunutta m 3 724 kadonnutta m
Tokio Sendai Kartta, joka näyttää maanjäristyksen episentrumin sijainnin.
Infobox OK

11.3 järistys

Tokio

Sendai

Jälkijäristys 7. huhtikuuta 2011

Kuolleita löydettiin 15 829, yli 450 000 ihmistä evakuoitiin ja lisäksi 80 000 ihmistä evakuoitiin kodeistaan ydinvoimaloiden ongelmien takia Koillis-Japanissa. Samalla alueella noin 4,4 miljoonaa taloutta menetti sähkönsaannin ja noin 1,5 miljoonaa taloutta menetti vedensaannin. Professori Yuji Yagi arvioi, että Japanissa tapahtuu yhtä voimakas maanjäristys vain kerran tuhannessa vuodessa. Järistys tuhosi tiet 1 353 kohteessa, romahdutti 48 siltaa, yhden padon ja 18 469 taloa kokonaan tai osittain, aiheutti 141 talossa tuhoisan tulipalon, aiheutti yli 80 000 taloon osittaisia vahinkoja ja synnytti ainakin 120 maanvyörymää. Lanka- ja matkapuhelinverkko eivät väliaikaisesti toimineet tuhoalueella.

Japanin poliisi vahvisti, että 15 829 ihmistä kuoli, 5 943 ihmistä loukkaantui ja 3 724 ihmistä katosi. Lukemat ovat peräisin Japanin 17 eri prefektuurista.

Viranomaiset ja Kyodo News kertoivat, että Minamisanrikun kaupungista oli kadonnut 9 500 ihmistä eli puolet kaupungin väestöstä. NHK ilmoitti, että Iwaten prefektuurissa kuolleiden määrä saattaisi nousta 10 000:een.

Pelastakaa Lapset ilmoitti, että jopa 100 000 lasta joutui pois kodistaan. Jotkut lapset joutuivat eroamaan perheistään, koska maanjäristys yllätti kesken koulupäivän. Arvioiden mukaan ainakin 82 lasta jäi orvoksi maanjäristysten ja tsunamin vuoksi. Japanin hallitus aikoi palkata 400 asiantuntijaa hankkimaan orvoksi jääneille lastenkoteja tai hoitovanhempia. Orpojen tunnistus oli kuitenkin viranomaisten mukaan hankalaa tuhon laajuuden vuoksi.

14. maaliskuuta Kyodo News ilmoitti, että kahdelta Miyagin prefektuurin rannalta löytyi noin 2 000 ruumista.

Lisäksi ilmoitettiin, että kaksi matkustajajunaa ja niiden mukana tuntematon määrä matkustajia katosi rannikkoalueella tsunamin aikana. Yksi junista löydettiin raiteilta suistuneena aamulla, ja poliisihelikopteri pelasti kaikki matkustajat. Der Spiegel -lehti ilmoitti myöhemmin, että tsunamin aikana kadonneet viisi junaa löytyivät ja että niiden matkustajat olivat kunnossa. Tätä tietoa ei kuitenkaan voitu varmistaa paikallisesti.

11. maaliskuuta Google Person Finder -palvelu (käytettiin mm. Haitin maanjäristyksen aikana) aloitti tietojen keräämisen eloonjääneistä.

Tsunami

Järistys aiheutti tsunamin, jossa aallon korkeudeksi kuvattiin ensimmäisten lähteiden mukaan jopa 10 metriä. Japanilaisten tsunamimittausasemilla havaittiin ainakin 7,3 metriä korkea tsunami (mittausasema Soma). Tsunamivaroitus annettiin kaikkiin Tyynen valtameren rannikkovaltioihin. Kesti noin 10–15 minuuttia ennen kuin tsunami ehti ensimmäisille rannoille 200 kilometrin päässä Japanin rannikolta sijainneelta järistyksen episentrumilta. Tsunami iski Miyagin ja Fukushiman prefektuureihin. Lisäksi Chibassa syttyi tuleen öljynjalostamo.

Järistys oli voimakkain Japanissa 140 vuoteen. Merelle huuhtoutui muun muassa sataa matkustajaa kuljettanut matkustaja-alus, joka löytyi myöhemmin kunnossa.

Tsunami eteni alueen jokia pitkin yli 40 km ylävirtaan. Kitakami-joessa Miyagin prefektuurissa joen pinta nousi 11 senttimetriä 49 kilometriä sisämaassa yli kolme tuntia järistyksen jälkeen. Tone-joessa vesi nousi 30 senttimetriä yli 44 kilometrin päässä jokisuulta.

Fukushiman ydinvoimaonnettomuus

Pääartikkeli: Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet

Fukushimassa 240 kilometriä Tokion pohjoispuolella sijaitsevien ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmien pettämisen vuoksi ydinvoimaloiden läheisyydessä oleva alue evakuoitiin 20 kilometrin säteellä. Reaktorirakennusten seinät hajosivat niissä tapahtuneiden räjähdysten takia.. Japanin viranomaiset julistivat atomivoimahätätilan, ja ydinvoimaloiden lähelle julistettiin sen lisäksi säteilyvaaratilanne. Useissa Fukushiman reaktoreissa oli ongelmia jäähdytysjärjestelmien kanssa.

Jälkijäristykset

Jälkijäristyksiä alueella oli yli tuhat, joista viisi oli suuruudeltaan yli 6,0 M. Alueen suurin jälkijäristys tapahtui 7. huhtikuuta 2011; sen keskus oli 40 kilometrin syvyydessä meren alla Miyagin prefektuurin kohdalla. Suuruudeltaan järistys oli 7,1 M, ja Tokiossa rakennukset huojuivat järistyksen vuoksi minuutin verran. Pelastustyöntekijät evakuoitiin järistyksen vuoksi Fukushiman Daiichi-ydinvoimalan alueelta. Järistyksessä kolme kuoli ja 100 loukkaantui.

Uhrit

Lippu	Alueen nimi	Kuolleita löytynyt	Kadoksissa	Loukkaantuneita	Tsunami
	Hokkaidō	1	-	3	-
	Aomorin prefektuuri	3	1	61	-
	Iwaten prefektuuri	4 549	2 601	186	4 m
	Miyagin prefektuuri	9 246	4 728	3 464	7,3 m
	Akita	-	-	12	-
	Yamagata	2	-	29	18
	Fukushiman prefektuuri	1 597	343	236	7,3 m
	Tokio	7	-	90	-
	Ibarakin prefektuuri	24	1	694	-
	Tochigin prefektuuri	4	-	136	-
	Gunman prefektuuri	1	-	36	-
	Saitaman prefektuuri	-	-	42	-
	Chiban prefektuuri	19	2	249	-
	Kanagawan prefektuuri	4	-	139	-
	Yamanashin prefektuuri	-	-	2	-
	Niigatan prefektuuri	-	-	3	-
	Shizuokan prefektuuri	-	-	4	-
	Kōchin prefektuuri	-	-	1	-
	Kalifornia, Yhdysvallat	1	-	-	2,4 m
	Papua, Indonesia	1	-	-	-
	Yhteensä:	15 829 +2	3 724	5 943	-

Satamat

 

Kaikki Japanin satamat suljettiin maanjäristyksen jälkeen, tosin Tokiossa ja eteläisessä Japanissa satamia avattiin uudestaan. Hachinohen, Sendain, Ishinomakin ja Onahaman satamat koillisessa tuhoutuivat. Myös Chiban satama ja Japanin yhdeksänneksi suurin satama Kashimassa vahingoittuivat, tosin vähemmän. Lisäksi satamat Hitachinakassa, Hitachissa, Somassa, Shiogamassa, Kesennumassa, Ofunatossa, Kamashissa ja Miyakolla vahingoittuivat, ja ne olivat pois käytöstä useiden viikkojen ajan. Tokion satama selviytyi pienillä vahingoilla; eräästä satamarakennuksesta nousi savua ja satama-alueella esiintyi tulvimista.

Padot

Fujinuma Dam -pato Sukagawassa rikkoutui aiheuttaen tulvia ja hävittäen taloja. Kahdeksan ihmistä katosi ja kolme ruumista löydettiin aamulla. Tietojen mukaan paikalliset olivat yrittäneet korjata padon vuotoja ennen sen lopullista tuhoutumista. 12. maaliskuuta 252 patoa tutkittiin ja saatiin selville, että patojen vallit rikkoutuivat helposti. Kaikki vahingoittuneet padot olivat toiminnassa normaalisti. Neljä järistysalueella olevaa patoa olivat tavoittamattomissa jonkin aikaa. Kun tiet saatiin puhdistettua, tutkijat pääsivät tutkimaan jäljellä olevat padot.

Geologiset vaikutukset

CNN:n uutisten mukaan järistys siirsi Japania noin 2,4 metriä. Seismologi Matti Tarvainen ei kuitenkaan usko, että Japani olisi siirtynyt 2,4 metriä, sillä se ei hänen mukaansa ole mahdollista. Italian geofysiikan ja vulkanologian instituutti taas arvioi, että maapallon akselin kaltevuus lisääntyi noin 10 senttiä. . Myöhemmin BBC uutisoi Japanin siirtyneen 4 metriä perustuen 1 200 GPS-mittauspisteestä saatuihin tuloksiin. BBC ilmoitti myös maan akselin kaltevuuden lisääntyneen 16,5 senttimetrillä ja maan päivän lyhentyneen noin 1,8 mikrosekunnilla.

Vedensaanti

 

Heti onnettomuuden jälkeen yli 1,5 miljoonaa taloutta menetti vedensaannin. 21. maaliskuuta 2011 talouksia ilman vesijohtovettä oli 1,04 miljoonaa.

Sähkö ja kaasu

Tohoku Electricin tietojen mukaan noin 4,4 miljoonaa taloutta Koillis-Japanissa jäi ilman sähköä ja ilman kaasua jäi 3,2 miljoonaa taloutta. Useat voimalaitokset (sekä tavallisia että ydinvoima) joutuivat keskeyttämään toimintansa.

Tietoliikenne

Matka- ja lankapuhelinverkoissa oli paljon häiriöitä vahingoittuneilla alueilla. Internet-palvelut säilyivät kohtuullisesti toiminnassa. Maanjäristys kuitenkin vahingoitti merenpohjassa kulkevia kaapeleita. Japanissa vain muutamille verkkosivuille pääsy estyi kokonaan. Jotkut langattomien yhteyksien tarjoajat tarjosivat verkkonsa käyttöön ilmaiseksi.

Taloudellinen vahinko

 

Sveitsiläinen finanssikonserni Credit Suisse arvioi 14. maaliskuuta, että Japania kohdanneen luonnonkatastrofin taloudelliset vahingot nousisivat noin 140 miljardiin euroon. Japanin hallituksen mukaan järistyksen ja sitä seuranneen tsunamin seurauksena yli 46 000 rakennusta vaurioitui. Japanin hallitus arvioi, että vahingoittuneista rakennuksista noin 5 700 joko sortui maanjäristyksessä tai huuhtoutui pois tsunamin mukana. Maanjäristys vaurioitti teitä ja siltoja ainakin 600 paikassa. Teitä vaurioitui ainakin 11 prefektuurin alueella. Ainakin kuuden Tokion pohjoispuolella olevan sataman kerrottiin kärsineen vakavia vahinkoja tai tuhoutuneen tsunamissa.

Japanin osakemarkkinat romahtivat 15. maaliskuuta 10,55 prosenttia, kun sijoittajat vetivät varoja osakkeista ydinonnettomuuden vuoksi. Osakkeiden arvoa mittaava Nikkei-indeksi putosi yhtä voimakkaasti viimeksi vuoden 1987 "mustan maanantain" jälkeen, jolloin Japanin pörssi laski Hongkongin ja Yhdysvaltain pörssien vetämänä. Alimmillaan Nikkei-indeksi kävi 14. maaliskuuta 14 prosentin luisussa. Indeksi päätyi lopulta 8 605 pisteeseen eli alimmilleen kahteen vuoteen. Sijoittajien kerrottiin myyneen osakkeita paniikissa, kun maan pääministeri Naoto Kan oli varoittanut säteilyn lisääntyneen ydinonnettomuuspaikalla. Okasan Securities -sijoitusyhtiön esimies Hideyuki Ishiguro sanoi:

»Kaikki ovat huolissaan ydinonnettomuudesta. Kun kriisi näyttää pahentuvan sekä ulkomaiset sijoittajat että kotimaiset rahastot vetäytyvät osakkeista»

 

 

Japanin omat toimet

Japanin pääministeri Naoto Kan määräsi sähkönkulutuksen säänneltäväksi, ja sähkön arvioitiin olevan poikki eri alueilta viisi tuntia kerrallaan mm. sairaaloiden sähkön saannin turvaamiseksi. Junat pysäytettiin alueella varotoimena. Toyota sulki Japanissa kaikki autotehtaansa 14. maaliskuuta alkaen ainakin yhdeksi päiväksi ilmoittaen, ettei se voinut taata työntekijöidensä turvallisuutta kyseisenä päivänä. Juomavettä alueella jakoi 100 säiliöautoa.

Kansainvälinen apu

Lähes 50 maata tarjosi apuaan ja kymmenet etsintä- ja pelastusryhmät olivat valmiina lähtemään tuhoalueelle. Japani pyysi apua erityisesti Australialta, Uudelta-Seelannilta, Etelä-Korealta, Isolta-Britannialta ja Yhdysvalloilta. Esimerkiksi Iso-Britannia lähetti yli 70-henkisen pelastusjoukon Japaniin. Siihen kuului kaksi etsijäkoiraa, lääkintäjoukko ja 11 tonnin painosta pelastustarvikkeita. Kiina tarjoutui ensimmäistä kertaa tarjoamaan kriisiapua Japanille lähettäen paikalle 15 pelastustyöntekijää. Saksasta saapui Japaniin pelastusryhmä, ja Yhdysvaltain lentotukialus USS Ronald Reagan (CVN-76) osallistui myös pelastustoimiin.

Matkustussuositukset

17. maaliskuuta Suomen ulkoministeriö kehotti suomalaisia poistumaan 80 kilometrin säteellä Fukushiman ydinlaitoksesta. Lisäksi ulkoministeriö suositteli, että suur-Tokion alueella ja sen pohjoispuolella oleskelevat suomalaiset siirtyisivät Nagoyan-Kansain alueelle tai sen eteläpuolelle. 30. maaliskuuta ulkoministeriö tiedotti, että se ei enää kehota suomalaisia poistumaan suur-Tokion alueelta.

Lisäksi ainakin Yhdysvaltain, Etelä-Korean, Ranskan ja Ison-Britannian kansalaisia kehotettiin poistumaan Japanista ja välttämään tarpeetonta matkustamista maahan.

Median reaktiot

Japanilaiset televisioyhtiöt NHK ja Japan Satellite Television keskeyttivät tavalliset televisiolähetykset kokonaan, jotta tuoreimman tiedon antaminen tilanteesta olisi mahdollista. Lisäksi muut japanilaiset TV-verkot lähettivät kokoaikaista tietoa onnettomuudesta. YLE Areena aloitti NHK:n tarjoaman kuvan lähettämisen. Lisäksi YLE, MTV3, SuomiTV ja Nelonen lähettivät ylimääräisiä uutislähetyksiä perjantaina 11. maaliskuuta, lauantaina 12. maaliskuuta ja sunnuntaina 13. maaliskuuta.

Lisäksi suomalaiset sanomalehdet kirjoittivat aiheesta näkyvästi. Iltapäivälehdet laativat extrapaketteja; esimerkiksi Ilta-Sanomissa oli maanantaina 14. maaliskuuta 20 sivun pituinen liite maanjäristyksen aiheuttamiin tuhoihin liittyen.

Rikollisuus

Japanin maanjäristyksen seurauksena muun muassa verkkorikolliset käyttivät tilannetta hyväkseen. Esimerkiksi Googlen hakukoneella löytyneistä linkeistä, jotka koskivat kyseistä suuronnettomuutta, saattoi käyttäjä päätyä haittasovelluksen uhriksi. Haittaohjelman pääsy käyttäjän tietokoneelle tapahtui linkin avaamisen seurauksena.

• Luettelo maanjäristyksistä
• Luettelo Japanin maanjäristyksistä
• Fukushima I -voimalan ydinonnettomuudet
• Songs for Japan, hyväntekeväisyysalbumi uhrien tukemiseksi.

Yleistä

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tōhokun maanjäristys ja tsunami.

• USGS:n raportti järistyksestä (englanniksi)
• Tsunamivaroitus Japanin ilmatieteen laitoksen sivuilla (englanniksi)
• Ylen päivittyvä artikkeli Japanin tilanteesta (suomeksi)
• YLEn Elävä arkisto: Viikko Japanin tsunamituhon jälkeen

Kuvakoosteet

• HS:n kuvakooste (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
• YLEn kuvakooste
• Ilmakuvat ennen ja jälkeen tsunamin (Arkistoitu – Internet Archive) (Ilta-Sanomat) (suomeksi)

Teemasivustot

• YLE Uutisten teemasivusto (suomeksi)
• MTV3:n teemasivusto (suomeksi)
• Nelosen teemasivusto (suomeksi)