Saksan Osavaltiot: Ylimmän tason hallintoalue Saksan liittotasavallassa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus. Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

• 
  Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
• 
  Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
• 
  Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
• 
  Saksojen yhdistymisen jälkeen
• 
  Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen

Osavaltio	Lippu	Vaakuna	Liittyi liittotasavaltaan	Pinta-ala (km²)	Väkiluku	Väestö­tiheys (as./km²)	Pää­kaupunki	Suurin kaupunki	Posti­koodi
Ala-Saksi			1949	&&&&&&&&&&047709.082000047 709,82	&&&&&&&&08140000.&&&&008 140 000	&&&&&&&&&&&&0171.&&&&00171	Hannover	Hannover	NI
Baden-Württemberg			1949	&&&&&&&&&&035747.082000035 747,82	&&&&&&&011280000.&&&&0011 280 000	&&&&&&&&&&&&0316.&&&&00316	Stuttgart	Stuttgart	BW
Baijeri			1949	&&&&&&&&&&070541.057000070 541,57	&&&&&&&013369000.&&&&0013 369 000	&&&&&&&&&&&&0190.&&&&00190	München	München	BY
Berliini			1990	&&&&&&&&&&&&0891.0120000891,12	&&&&&&&&03755000.&&&&003 755 000	&&&&&&&&&&&04214.&&&&004 214	kaupunkivaltio	kaupunkivaltio	BE
Brandenburg			1990	&&&&&&&&&&029654.035000029 654,35	&&&&&&&&02573000.&&&&002 573 000	&&&&&&&&&&&&&087.&&&&0087	Potsdam	Potsdam	BB
Bremen			1949	&&&&&&&&&&&&0419.0620000419,62	&&&&&&&&&0685000.&&&&00685 000	&&&&&&&&&&&01632.&&&&001 632	Bremen	Bremen	HB
Hampuri			1949	&&&&&&&&&&&&0755.090000755,09	&&&&&&&&01892000.&&&&001 892 000	&&&&&&&&&&&02506.&&&&002 506	kaupunkivaltio	kaupunkivaltio	HH
Hessen			1949	&&&&&&&&&&021115.064000021 115,64	&&&&&&&&06391000.&&&&006 391 000	&&&&&&&&&&&&0303.&&&&00303	Wiesbaden	Frankfurt am Main	HE
Mecklenburg-Etu-Pommeri			1990	&&&&&&&&&&023295.045000023 295,45	&&&&&&&&01628000.&&&&001 628 000	&&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070	Schwerin	Rostock	MV
Nordrhein-Westfalen			1949	&&&&&&&&&&034112.044000034 112,44	&&&&&&&018139000.&&&&0018 139 000	&&&&&&&&&&&&0532.&&&&00532	Düsseldorf	Köln	NW
Rheinland-Pfalz			1949	&&&&&&&&&&019858.&&&&0019 858,00	&&&&&&&&04159000.&&&&004 159 000	&&&&&&&&&&&&0209.&&&&00209	Mainz	Mainz	RP
Saarland			1957	&&&&&&&&&&&02571.01100002 571,11	&&&&&&&&&0993000.&&&&00993 000	&&&&&&&&&&&&0386.&&&&00386	Saarbrücken	Saarbrücken	SL
Saksi			1990	&&&&&&&&&&018449.093000018 449,93	&&&&&&&&04086000.&&&&004 086 000	&&&&&&&&&&&&0221.&&&&00221	Dresden	Leipzig	SN
Saksi-Anhalt			1990	&&&&&&&&&&020459.012000020 459,12	&&&&&&&&02187000.&&&&002 187 000	&&&&&&&&&&&&0107.&&&&00107	Magdeburg	Halle	ST
Schleswig-Holstein			1949	&&&&&&&&&&015804.030000015 804,30	&&&&&&&&02953000.&&&&002 953 000	&&&&&&&&&&&&0187.&&&&00187	Kiel	Kiel	SH
Thüringen			1990	&&&&&&&&&&016202.039000016 202,39	&&&&&&&&02127000.&&&&002 127 000	&&&&&&&&&&&&0131.&&&&00131	Erfurt	Erfurt	TH

Pinta-alat vuonna 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan. Väkiluvut 31. joulukuuta 2022 Saksan tilastokeskuksen mukaan. Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista.

• Saksan keisarikunnan osavaltiot

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan osavaltiot Wiki Commonsissa

 

Saksan hallinnolliset alueet

Yleisartikkelit	Saksan osavaltiot (Land) Saksan hallintopiirit (Regierungsbezirke) Saksan piirikunnat (Landkreis) Saksan piirittömät kaupungit (kreisfreie Stadt) Saksan kunnat (Gemeinde)
Luettelot alueista	Luettelo Saksan piirikunnista Luettelo Saksan piirittömistä kaupungeista Luettelo Saksan kunnista joista kaupunkeja: Luettelo Saksan kaupungeista