Pohjois-Karjalan Maakunta: Maakunta Suomessa

Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalan maakunta
vaakuna
lippu	sijainti
Historialliset läänit	Käkisalmen lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1960) Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Joensuu
Maakuntajohtaja	Markus Hirvonen
Kokonaispinta-ala	22 903,22 km² kolmanneksi suurin 2021
– maa	18 791,07 km²
– sisävesi	4 112,15 km²
Väkiluku	162 220 14:nneksi suurin 31.3.2024
– väestötiheys	8,63 as./km² (31.3.2024)
Maakuntalaulu	Karjalaisten laulu
Nimikkolajit
– järvi	Pielinen
– kala	järvilohi
– kasvi	karjalanruusu
– kivi	vuolukivi
– lintu	käki
Lyhenne	FI-13
Infobox OK

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.

Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

 

Pohjois-Karjalan tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

Syrjäisen Pohjois-Karjalan rajat muodostuivat vähitellen. Merkittäviä rajapohjia olivat Stolbovan rauha (1617) itärajalle ja Täyssinän rauha (1595) länsirajalle. Raja vakiintui lopulta Uudenkaupungin rauhassa (1721), jossa Pohjois-Karjala erottui Venäjän puolelle jääneistä "muista Karjaloista".

Alueellinen identiteetti alkoi muodostumaan vähitellen 1700-luvulla. Kihlakunnantuomari käytti vuonna 1767 nimeä Pohjois-Karjala. Myös asukkaat kutsuivat itseään maakunnan miehiksi ja laativat oman suomenkielisen ohjesäännön rajavartioinnille, osoittaen erillisyyttä. Hallinnollisesti Pohjois-Karjala kuului 1700-luvulla eri lääneihin, mutta sillä oli oma "Karjalan pohjoinen voutikunta". Tämä oma hallinto erotti sen muista alueista. Erillisyys vahvistui entisestään, kun Pohjois-Karjalasta muodostettiin oma lääni vuonna 1960. Pohjois-Karjalasta muodostui oma maakunta vuonna 1994. Sen sijaan Pohjois-Karjan lääni lakkautettiin vuonna 1997 ja sen tehtävät siirrettiin Itä-Suomen läänille.

Etelä-Karjala muodostuu 13 kunnasta, joista viisi on kaupunkeja (lihavoituina).

Kartta kunnista

 

 

Joensuu

 

Kontiolahti

 

Liperi

 

Lieksa

 

Kitee

 

Nurmes

 

Heinävesi

 

Outo-
kumpu

 

Ilo-
mantsi

 

Juuka

 

Tohma-
järvi

 

Polvijärvi

 

Rääkkylä

 

Pyhä-
selkä

 

Höytiäinen

 

Koitere

 

Pielinen

 

Venäjä
Karjalan
tasavalta

 

Kainuu

 

Pohjois-
Savo

 

Etelä-
Savo

 

Kuntakeskukset

 

 30 000 asukasta

 

 10 000 asukasta

 

 3 000 asukasta

 

 < 3 000 asukasta

Pohjois-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.

Luettelo kunnista

Entiset kunnat

Kuntavaihdokset

• Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

• Joensuun seutukunta: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
• Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä
• Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes

Entisiä vuonna 2005 Joensuun seutukuntaan yhdistettyjä seutukuntia ovat:

• Ilomantsin seutukunta
• Outokummun seutukunta

Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Karjalan herännäisyydellä, evankelisuudella ja lestadiolaisuudella on ollut vanhastaan kannatusta. Herätysliikkeiden vaikutus on antanut leimansa alueen hengelliseen elämään, mutta erillisinä liikkeinä ne esiintyvät harvakseltaan. Herännäisyyttä on erityisesti Nurmeksen ja Juuan alueella. Evankelisuuden kannatusta on muutamissa seurakunnissa. Vanhoillislestadiolaisuutta on esiintynyt Joensuussa, Liperissä ja Outokummussa. Evankelioiva herätyskristillisyys levisi voimakkaasti Pohjois-Karjalaan 1960-luvulla. Evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutus on voimakasta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Pohjois-Karjala muodostaa yhdessä Kainuun kanssa liikkeen vahvan alueen.

Baptismi saapui Pohjois-Karjalaan 1900-luvun alussa, jolloin maakunnassa sijaitsi kaksi seurakuntaa. Kiihtelysvaaran Hammaslahdella sijainnut baptistiseurakunta oli Itä-Suomen tärkein baptistikeskus ja se sai jäseniä lähes kaikista Pohjois-Karjalan seurakunnista. Toinen paikallinen keskus sijaitsi Värtsilässä. Metodismi sai jalansijaa Joensuussa, jossa seurakunnan missio suuntautui Venäjälle. Vapaakirkollisuuden piirissä Pohjois-Karjalaan syntyi neljä seurakuntaa. 1900-luvun alun helluntaiherätyksen voimakkain keskus syntyi Kontiolahden Lehmoon, josta syntyi selvä aluekeskus. Lehmossa kastettujen lukumäärä kuului alkuvuosina maan korkeimpiin.

Maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa. ^lähde?

Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat teknologiateollisuus sekä metsäteollisuus. Maakunnan keskus Joensuu on tunnettu metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamisesta. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Palveluista merkittävä osa on julkisia palveluita. Maakunta on merkittävä koulutusmaakunta. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä. ^lähde?

Työttömien osuus työvoimasta koronavuoden 2020 lopussa oli 16,8 % (koko maa 13,6 %). ^lähde?

•  
  Ilomantsin ortodoksinen kirkko
•  
  Joensuun kaupungintalo
•  
  Pielinen Kolilta
•  
  Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa
•  
  Bomban talo, Nurmes
•  
  Paaterin kirkko, Lieksa
•  
  Liperin satama
•  
  Koitajoki, Ilomantsi
•  
  Joensuun tori
•  
  Pielisjoki linnoineen, Joensuu
•  
  Juuan kirkko
•  
  Valamon luostari Heinävedellä
•  
  Pyhäselkä, Joensuu
•  
  Museotie Lieksassa
•  
  Joensuun kirkko

• Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien vaakunat
• Luettelo Pohjois-Karjalan kansakouluista

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Karjalan maakunta.

• Visitkarelia.fi - Pohjois-Karjalan tietosivusto ja matkailun verkkokauppa
• Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
• YLE Elävä arkisto: Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia
• Pohjois-Karjalan julkiset taideteokset ja muistomerkit (Wikishoot me)