Piippolimakotilo (Lymnaea stagnalis) on suurin Suomessa esiintyvä vesikotilolaji.
Sen kuori on suippo, teräväkärkinen, 25–50 mm pitkä. Elävänä kotilo on tummahko; tyhjänä kuori on kiiltävän kellanruskea ja osittain läpikuultava. Vartalo on kellanharmaa.
Piippolimakotilo | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
Luokka: | Kotilot Gastropoda |
Lahko: | Vesikeuhkokotilot Basommatophora |
Heimo: | Limakotilot Lymnaeidae |
Suku: | Lymnaea |
Laji: | stagnalis |
Kaksiosainen nimi | |
Lymnaea stagnalis | |
Katso myös | |
Piippolimakotilo on hyvin yleinen matalissa vesissä kuten rehevissä järvissä, lammikoissa ja vähäsuolaisissa merenlahdissa. Se liikkuu vesikasveja myöten, ruokailee liikkuessaan ja nousee useita kertoja tunnissa pintaan hengittämään. Piippolimakotilon vatsapuolella on raastinrautamainen kieli, jolla se raastaa ruokansa vesikasveista ja pohjakivistä. Se syö leviä, vihreitä lehtiä, lampipolyyppeja, kalanraatoja yms. Sitä on kutsuttu myös isolimakotiloksi.
Piippolimakotiloita esiintyy koko Euroopassa, Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikassa.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Piippolimakotilo, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.