Neurohypofyysi eli aivolisäkkeen takalohko (lat.
Neurohypofyysi muodostaa yhdessä adenohypofyysin kanssa aivolisäkkeen, joka kuuluu umpieritysjärjestelmään. Neurohypofyysi ei varsinaisesti ole umpirauhanen, koska siinä ei itsessään ole tavallisia hormoneja tuottavia soluja: neurohypofyysi koostuu merkittäviltä osin hermosolujen haarakkeista, joista hormonit vapautuvat verenkiertoon. Näiden hermosolujen soomaosat sijaitsevat hypotalamuksessa, jossa hormonit myöskin tuotetaan ennen kuljetusta haarakkeisiin. Ennen vapautumistaan verenkiertoon hormonit varastoidaan niin kutsuttuihin Herringin kappaleisiin, jotka ovat pullistumia haarakkeissa. Haarakkeiden lisäksi neurohypofyysissä on verisuonia sekä pituisyyttejä, jotka ovat astrosyyttien kaltaisia gliasoluja.
Neurohypofyysissä tapahtuvan, esimerkiksi iskusta johtuvan soluvaurion myötä antidiureettisen hormonin eritys voi vähentyä. Tästä voi seurata diabetes insipidus, nestetasapainon häiriö, jossa munuaisten kyky tiivistää virtsaa on heikentynyt, mikä johtaa polyuriaan eli lisääntyneeseen virtsantuotantoon sekä polydipsiaan eli lisääntyneeseen veden juonnin tarpeeseen.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Neurohypofyysi, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.