Neft Daşları (ven.
Sen suunnittelu alkoi vuonna 1947 ja öljynporaus vuonna 1949. Kyseessä oli neuvostoliittolaisten kunnianhimoinen idea, jonka avulla saataisiin Kaspianmeren vedenalaiset öljyvarat käyttöön. Öljyntuotannolla oli jo pitkät perinteet läheisellä Azerbaidžanin maaperällä Bakun alueella. Neft Daşları valmistui vuonna 1952 42 kilometrin päähän rannikosta Apšeronin niemimaan edustalle, 110 km:n päähän Bakusta. Se on yhä toiminnassa ja se on maailman suurin öljynporausalusta.
Neft Daşları on ainutlaatuinen öljynporausalusta, sillä se on itse asiassa toimiva 5 000 asukkaan kaupunki (kaupunkimainen taajama), joka on rakennettu täyttömaasta rakennetuille saarille. Suurin osa asukkaista on vuorotyötä tekeviä työntekijöitä. Vuoroviikoin ollaan töissä lautalla ja maissa vapaalla. Kaupunkiin rakennettiin asuntojen ja asuntoloiden lisäksi muun muassa sähkövoimalaitos, sairaala, kauppoja, kulttuurikeskus, koulu ja puisto. Keinotekoisia saaria yhdistää yli 200 km pilareiden varaan rakennettuja teitä.
Nykyään Neft Daşların rakennelmat ovat huonossa kunnossa ja osa siitä on vajonnut veden pinnan alapuolelle. Silti Neft Daşları on yhä merkittävin Azerbaidžanin öljyntuotantoalue.
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Neft Daşları, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.