Moraalikato: Kannustin riskinottohalukkuuden lisäämiseksi, koska muut vastaavat seurauksista

Tällainen riski voi syntyä sääntelyhäiriön seurauksena tai siksi, että toinen sopimuksen osapuolista voi muuttaa käytöstään toisen osapuolen tappioksi sopimisen jälkeen.

Esimerkkejä

Vakuutukset

Palovakuutuksen ottaneen henkilön ei kannata vältellä paloja yhtä huolellisesti kuin muiden. Ylipäänsä vakuutuksen ottaneen henkilön ei kannata vältellä vakuutettua riskiä niin huolella kuin olisi yhteiskunnallisesti järkevää.

Autovakuutuksen bonusjärjestelmä korjaa tätä ongelmaa tekemällä vakuutuskorvauksista tavallaan lainamuotoisia. Osmo Soininvaara on esittänyt samantapaista järjestelmää työttömyysvakuutukseen. Sosiaalivakuutuksissa on tyypillisesti samanlainen moraalikato-ongelma kuin muissakin vakuutuksissa.

Koska ihmiset ovat yleensä riskinkarttajia, vakuutusten ottaminen vakavimpien seurausten riskeille voi olla järkevää moraalikadosta ja vakuutusten transaktiokustannuksista huolimatta.

Sääntely

Jos valtio korvaa tulvavahinkoja, tulvavaara-alueille rakennetaan enemmän kuin olisi järkevää. Jopa pakollinen tulvavahinkovakuutus tuottaisi oikean määrän rakentamista, koska vakuutusyhtiöiden kannattaa mitoittaa vakuutusmaksu alueen riskin mukaisesti, mutta tulvavahinkokorvausten tavoin se heikentäisi kannustinta varautua tulviin niillä tavoilla, joita vakuutusyhtiöt eivät osaa käyttää vakuutusmaksun määräytymisperusteina.

Jos valtio auttaa isoja tappioita tehneitä yrityksiä pelastuspaketeilla "pelastaakseen työpaikkoja", yritykset ottavat enemmän riskejä kuin olisi yhteiskunnallisesti järkevää ja ammattiliitot eivät mitoita vaatimuksiaan konkurssiriskiä pienentävällä tavalla.

Moraalikatoa syntyy myös implisiittisissä sopimuksissa. Esimerkiksi Soneran 2000-luvun riskisijoitusten tai pankkikriisin syvyyttä on usein selitetty moraalikadolla, koska riskinottaja on tiennyt julkisen vallan takaavan rahallisesti vahingot.

Jos pankin katsotaan olevan "liian iso kaatumaan", sen kannattaa ottaa enemmän riskejä. Viimeisten 20 vuoden aikana kaikki pankkikriisit onkin hoidettu veronmaksajien kustannuksella. On myös sanottu, että jos mikä tahansa yritys on "liian iso kaatumaan", se on silloin ylipäänsä liian iso, ja se tulisi pilkkoa osiin moraalikadon välttämiseksi sekä kilpailun edistämiseksi.

Katso myös

Päämies–agentti-ongelma (esimerkki moraalikadosta)
Vapaamatkustajan ongelma
Haitallinen valikoituminen
Epäsymmetrinen informaatio
Uhka
Sääntelyhäiriö

Lähteet

Aiheesta muualla

Keskustelua moraalikadosta (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

This article uses material from the Wikipedia Suomi article Moraalikato, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.