Mikojan-Gurevitš Mig-27: Neuvostoliittolainen hävittäjä-pommittaja

Entisen Neuvostoliiton maiden lisäksi se on käytössä ainakin Sri Lankassa ja Intiassa, jossa konetta myös valmistettiin lisenssillä.

Mikojan-Gurevitš MiG-27
MiG-27 nousemassa ilmaan Rechlin-Lärzin lentokentältä Saksassa
Tyyppi	hävittäjäpommittaja
Alkuperämaa	Neuvostoliitto
Valmistaja	Mikojan-Gurevitš
Ensilento	20. elokuuta 1970
Esitelty	1975
Tila	käytössä
Pääkäyttäjät	Neuvostoliiton ilmavoimat Venäjän ilmavoimat Intian ilmavoimat
Valmistusmäärä	1 075 (lisenssillä valmistetut mukaan lukien)
Valmistusvuodet	1970–1986
Kehitetty mallista	Mikojan-Gurevitš MiG-23
Infobox OK

MiG-27 muistuttaa suuresti MiG-23:n hävittäjä-pommittajaversioita, mutta rakennetta on yksinkertaistettu ja vahvistettu rynnäkkökäyttöön paremmin sopivaksi. Moottorin ilmanottoaukot ovat kiinteät (MiG-23:ssa säädettävät), jälkipoltin yksinkertaisempi, panssarointia lisätty ja laskutelinettä vahvennettu. GSh-23-tykki on korvattu 6-putkisella 30mm GSh-30-6 Gatling-tyyppisellä tykillä. Myös koneen järjestelmiä kehitettiin paremmin rynnäkkötehtäviin sopiviksi. Kone lensi ensilentonsa 1972, ja otettiin käyttöön 1975. Neuvostoliiton ilmavoimille koneita valmistettiin yhteensä 719 kappaletta.

• MiG-27 (NATO-nimi: Flogger-D). Alun perin MiG-23BM. Ensimmäinen tuotantoversio. 360 konetta valmistettiin 1973–1977.
• MiG-27K (Flogger-J2). Alun perin MiG-23BK. Kehittyneempi tuotantoversio, jossa pystyi käyttämään laser- ja tv/infrapuna-ohjattuja täsmäpommeja ja ohjuksia. 197 kappaletta valmistettu vuosina 1976–1982.
• MiG-27M (Flogger-J). MiG-27K:n rinnalla kehitetty halvempi ja yksinkertaisempi versio. Infrapuna-sensori poistettu. 162 konetta valmistettiin 1977–1982.
• MiG-27D (Flogger-J). Mallimerkintä vanhemmille MiG-27-koneille jotka päivitettiin MiG-27M-standardiin. Yhteensä 304 konetta modifioitiin tehtaalla.
• MiG-27L (Flogger-J). Intiassa lisenssivalmistettu versio, perustuu MiG-27M:ään. Paikallinen tyyppimerkintä MiG-27ML Bahadur. 165 konetta valmistettu Intian ilmavoimille 1984–1997. Intia on ryhtynyt modernisoimaan käytössään olevia MiG-27-koneita.

MiG-27 oli Su-17:n ohella Neuvostoliiton pääasiallinen kevyt hävittäjä-pommittaja 1970- ja 1980-luvuilla. Se osallistui Afganistanin sisällissotaan ja myös ensimmäiseen Tšetšenian sotaan. Neuvostoliiton hajottua Venäjän ilmavoimat päätti supistaa konekantaansa ja kaikki yksimoottoriset taistelukoneet poistettiin käytöstä 1990-luvun aikana, mukaan lukien MiG-23 ja MiG-27. Joitakin satoja koneita on edelleen varastoituna. Jotkin entisen Neuvostoliiton maat käyttävät MiG-27:ää edelleen. Ukraina myi neljä MiG-27M-konetta Sri Lankan hallitukselle. Kylmän sodan aikana konetta ei myyty ulkomaille Intiaa lukuun ottamatta, vaan vientiasiakkaat joutuivat tyytymään vähemmän tehokkaaseen MiG-23BN:ään.

Intialla on käytössä vielä yli 150 konetta, joka tunnetaan paikallisesti nimellä "Bahadhur". Moottoriviat ovat olleet yleisiä useita vuosikymmeniä käytetyissä koneissa ja Intian ilmavoimat on menettänyt vuosina 2001–2010 12 konetta onnettomuuksissa.

 

Lähde: ^lähde?

Yleiset ominaisuudet

• Pituus: &&&&&&&&&&&&&017.&&&&0017 m
• Kärkiväli: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.7,8–14 m
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&011900.&&&&0011 900 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&020670.&&&&0020 670 kg

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01855.&&&&001 855 km/h (Mach &&&&&&&&&&&&&&01.07700001,77)
• Taistelusäde: &&&&&&&&&&&&0780.&&&&00780 km
• Lakikorkeus: &&&&&&&&&&014000.&&&&0014 000 m
  

Aseistus

• 6-putkinen GSh 30 -tykki
• Aseripustimet: yksi rungossa, neljä siipien tyvissä, kaksi siivissä. Suurin sallittu asekuorma 4 000 kg.
• ilmataisteluohjukset:
  • R-60 (AA-8 "Aphid")
• rynnäkköaseet:
  • Kh-29 (AS-14 "Kedge")
  • Kh-25 (AS-10 "Karen")
  • Kh-27 (AS-12 "Kegler")
  • KAB-500-laser- tai TV-ohjattuja pommeja
  • rakettikasetteja tai ohjaamattomia pommeja

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MiG-27 Wiki Commonsissa