Lentosotakoulu (LENTOSK, aik.
LentoSK) (1937 asti Ilmailukoulu, 1938–1941 ja 1952–2004 Ilmasotakoulu) sijaitsi Kauhavalla. Se oli ilmavoimien komentajan alainen koulu, jonka päätehtävänä oli jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille. Puolustusvoimauudistuksen mukaisesti joukko-osasto lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Kauhavan kaupunki vastusti koulutustoiminnan yhdistämistä Ilmasotakouluun Jyväskylän Tikkakoskelle, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuussa 2012 lakkauttamisen perustelluksi.
Lentosotakoulu | |
---|---|
Toiminnassa | 1929–2014 |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | ilmavoimat |
Rooli | aselajikoulu (ohjaajakoulutus) |
Koko | yli 240, varusmiehet ja kadetit |
Tukikohta | Kauhava |
Kalusto | BAE Systems Hawk |
Komentajat | |
Tunnettuja komentajia | eversti Rauno Meriö |
Ammattisotilaslentäjien koulutus annettiin Suomen itsenäisyyden alussa Helsingin Santahaminassa, jossa niin kutsuttu Saharan alue toimi maalentokenttänä. 1920-luvulla koulutus kuitenkin annettiin pääosin vesikoneilla. Lentokoulutus siirtyi Kauhavalle vuonna 1929, jolloin alkoi reserviläisten koulutus.
Talvisodassa Neuvostoliiton ilmavoimat aiheuttivat Kauhavalla 16 ilmahälytystä. Ilmahälytyksessä lentokoneet siirrettiin sirpalesuojiin tai lennettiin väistökentille ja lentokenttä naamioitiin asettamalla kiitotielle keveitä ”latoja”. Ainoastaan kerran 29. tammikuuta 1940 viisitoista pommikonetta lensi pilvien yllä lentokentän yli, minkä jälkeen ne pudottivat 53 pommia Alajärvelle menevän tien eteläpuolelle Lapuan Hirvijoelle metsään.
Lentosotakouluun kuuluivat:
Lentosotakoulun oli luovutettava vapautuneet tilat ja maa-alueet puolustusministeriölle vuoden 2015 aikana. Henkilöstöstä osalle ilmoitettiin löytyvän tehtäviä Ilmasotakoulusta (IlmaSK) Jyväskylän Tikkakoskelta. Irtisanottaville tarjottiin 12 kuukauden palkkaa irtisanomispakettina, mikäli yhtäjaksoisia palvelusvuosia oli takana vähintään 12.
Koulun tilat myytiin alkukesästä 2014 LSK Business Park -nimiselle yritykselle, jonka taustalla on joukko pohjalaisia yrittäjiä. Syksyllä 2015 tiloissa avattiin Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä 350-paikkainen vastaanottokeskus. Keskus lakkautettiin turvapaikanhakija-aallon laannuttua.
Joukko-osaston palveluksessa oli 230–240 henkilöä ja lentävänä joukkoyksikkönä oli Hävittäjälentolaivue 41 (HävLLv 41), joka operoi Hawk-kalustolla. Laivueen viimeisin komentaja oli everstiluutnantti Timo Herranen. Laivue jakautui lentueisiin.
Entisen varuskunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennus on linnanpihalla varustettu Linna-rakennus, joka valmistui 1928. Sen on suunnitellut tuolloin vasta reilu 30-vuotias arkkitehti Elsa Arokallio (1892–1982).
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Lentosotakoulu, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.