Malta Kansallispuolue: Maltalainen kristillisdemokraattinen puolue

Se on toinen Maltan kahdesta valtapuolueesta yhdessä kilpailevan työväenpuolueen kanssa. Maltan itsenäistymisestä alkaen (1964) kansallis- ja työväenpuolue ovat saaneet valtaosan äänistä ja olleet hallituksessa vuorotellen.

Kansallispuolue kannatti maan itsenäistymisestä alkaen länsimielistä ulkopolitiikkaa ollessaan hallituksessa 1962–1971, työväenpuolueen kannattaessa sitoutumattomuutta. Euroopan unionin jäsenyyttä kansallispuolue haki Maltalle ollessaan hallituksessa vuonna 1990. Hävittyään EU-jäsenyyttä vastustaneelle työväenpuolueelle seuraavissa vuoden 1996 parlamenttivaaleissa, jäsenyyshakemus jäädytettiin. Ennenaikaisissa vuoden 1998 parlamenttivaaleissa kansallispuolue saavutti voiton ja uudisti jäsenyyshakemuksen. Kansallispuolueen ansiosta Malta hyväksyttiin Euroopan unioniin vuonna 2004 samanaikaisesti useiden Itä-Euroopan maiden kanssa. Yle luonnehti Maltaa "unionin vanhoillisimmaksi", koska abortti ja avioero olivat maassa laittomia ja Malta oli liittyessään anonut erivapaudet niiden osalta.

Puolueen nykyinen johtaja on Bernard Grech, joka valittiin jatkokaudelle vuonna 2022. Maltan parlamentissa puolueella on 35 edustajaa vuoden 2022 parlamenttivaalien jälkeen ja puolue on oppositiossa. Europarlamenttivaaleissa 2019 puolue sai kaksi europarlamentaarikkoa, joista toinen on Euroopan parlamentin puhemieheksi valittu Roberta Metsola.