Kaino Kalevi Wiik (2.
elokuuta">2. elokuuta 1932 Turku – 12. syyskuuta 2015 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston fonetiikan professori vuosina 1968–1997. Wiik sai Alfred Kordelinin säätiön tieteen tunnustuspalkinnon 1992. Hän oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.
Kalevi Wiik | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. elokuuta 1932 Turku |
Kuollut | 12. syyskuuta 2015 (83 vuotta) Turku |
Koulutus ja ura | |
Instituutti | Turun yliopisto |
Tutkimusalue | fonetiikka |
Wiik väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa 1965. Hän työskenteli Turun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien ja toimi professorina Helsingin yliopistossa 1966–1968. Vuonna 1968 hän aloitti Turun yliopiston fonetiikan professorina ja toimi tässä virassa eläkkeellejäämiseensä saakka 1997.
Varsinaisen työnsä ohella hän vieraili muun muassa Texasin yliopistossa lingvistiikan määräaikaisena professorina ja Joensuun yliopistossa fonetiikan ja kielitieteen dosenttina.
Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori Paavo Siron kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. Wiik oli perustamassa sekä Suomen kielitieteellistä yhdistystä että Suomen soveltavan kielitieteen yhdistystä. Vuonna 1997 Wiik kutsui Turkuun parikymmentä eurooppalaisten kansojen kielten juurien etsijää kahdeksasta maasta. Näin sai alkunsa kansainvälisten Roots-symposiumien sarja.
Wiik oli murteiden, erityisesti kotikaupunkinsa Turun murteen tuntija ja julkaisi aihepiiristä sekä tietokirjoja että lukuisia lehtikirjoituksia. Wiikin oppilaisiin kuului murrerunoilija Heli Laaksonen, jonka esikoisrunokokoelmaan Wiik kirjoitti esipuheen.
Wiik tuli 1990-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. Hänen näissä teoksissa esittämät käsitykset erityisesti kielellisestä substraatista eivät kuitenkaan ole saaneet laajempaa kannatusta. Aleksis Kiven Seura myönsi hänelle Eskon puumerkin vuonna 2003. Palkinnon perusteluissa todetaan: ”Professori Kalevi Wiik on ollut talttumaton puolustaessaan menneisyyttämme selittävää kontaktiteoriaa. Hän on maalannut Euroopan kartalle leveällä pensselillä vyöhykkeen, jota suomalais-ugrilaisen kielen puhujat ovat hallinneet jääkauden jälkeen Atlantilta Uralille, alkukodin kannattajat ovat jääneet Volgan mutkaansa.”
Wiikiä on syytetty huuhaa-tutkimuksen harjoittamisesta. Kun hänen teoksensa Eurooppalaisten juuret vuonna 2001 nostettiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, arvosteli joukko tunnettuja suomalaisia kielentutkijoita ehdokkuutta näennäistieteen suosimiseksi. Viimeksi Wiikin teoriaan kohdistunutta arvostelua on tarkasteltu kootusti Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneessa pro gradussa. Opinnäytetyön loppupäätelmä on, että Wiikin teoria perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä menetelmästä ja kuuluu näennäistieteen piiriin.
Kalevi Wiikin puoliso oli arkkitehti Kirsti Wiik (o.s. Tavio) vuodesta 1960. Lapset Marikki (s. 1965), Ville (s. 1968).
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Kalevi Wiik, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.