Kaija Siren: Suomalainen arkkitehti

Tuominen; 23. lokakuuta 1920 Kotka – 15. tammikuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen puolisonsa oli arkkitehti Heikki Siren.

 

Kaija Siren valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1948. Hän perusti miehensä Heikki Sirenin kanssa oman arkkitehtitoimiston vuonna 1949. Kaija ja Heikki Siren työskentelivät koko uransa ajan tiiviisti yhdessä, ja heidän yhteiset kilpailutyönsä palkittiin useissa arkkitehtikilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Heidän tuotantonsa on varsin runsas ja monipuolinen. Sirenien rakennusten leimaa-antava piirre on hillitty tyylikkyys. Se ilmenee muotokielessä, rakennustekniikassa, materiaalien laadussa ja uudisrakennuksen sopeuttamisessa ympäristöön.

Läpimurtonsa Sirenit tekivät vuonna 1957 valmistuneella Otaniemen teekkarikylän kappelilla. Sen sisätilasta avautuu laaja näkymä viereiseen metsikköön. Sisätilan ja ympäristön rajaa on häivytetty muillakin tavoin. Sirenien 1960-luvun töitä ovat muun muassa Oriveden kirkko sekä Helsingin Ympyrätalo ja Kallion virastotalo. Niistä virastotalo on puhtaasti modernistinen, kun taas kirkko ja Ympyrätalo perustuvat pyöreisiin ja kaareviin aiheisiin. Oriveden kirkko muodostuu viidestä vastakkain kaartuvasta tiiliseinästä, joiden välissä on vino tasakatto.

Seuraavilla vuosikymmenillä Sirenit toteuttivat useita suuria suunnitelmia: asuntoalueita, julkisia rakennuksia, kouluja ja pankkeja. Niistä huomionarvoinen on esimerkiksi Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun uudisrakennus 1972. Sen tyypillisiä piirteitä on tilojen muunneltavuus ja rohkea väritys. Ulkomaisista hankkeista tunnetuimpia ovat Boussy-Saint-Antoineen Pariisin lähelle toteutettu asuntoalue ja Japanin Hakoneen tehty lomakylä.

Kaija ja Heikki Siren saivat 1950-luvulta alkaen useita ammatillisia huomionosoituksia. Niistä tärkeimmät ovat São Paulon IV biennaalissa vuonna 1957 sekä VI biennaalissa 1961 myönnetyt mitalit ja kunniamaininnat, Maailman arkkitehtiliiton Auguste Perret -palkinto 1965, Ranskan arkkitehtuuriakatemian kultamitali 1980, Suomen valtion rakennustaidepalkinto 1980 ja Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto vuonna 1984.

• Otaniemen kappeli, Espoo, 1957 (Heikki Sirenin kanssa)
• Loviisan vesitorni, 1961 (Heikki Sirenin kanssa)
• Oriveden kirkko, Orivesi, 1961 (Heikki Sirenin kanssa)
• Alppitalo, Helsinki, 1961 (Heikki Sirenin kanssa)
• STS:n talo, Tampere, 1965 (Heikki Sirenin kanssa)
• Kankaanpään kaupungintalo, 1967 (Heikki Sirenin kanssa)
• Puutarhakadun liiketalo, Tampere, 1968 (Heikki Sirenin kanssa)
• Ympyrätalo, Helsinki, 1968 (Heikki Sirenin kanssa)
• Kankaanpään seurakuntakeskus, 1971 (Heikki Sirenin kanssa)
• Kankaanpään liikuntakeskus, 1975 (Heikki Sirenin kanssa)
• Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön rakennus, 1954 (Heikki Sirenin kanssa)
• Graniittitalo, Helsinki,1982 (Heikki Sirenin kanssa)
• Bagdadin kongressipalatsi, Irak, 1983 (Heikki Sirenin kanssa)

Kaija ja Heikki Sirenin lapsia ovat teatteriohjaaja Kirsi Siren, lavastaja ja muotoilija Sara Siren, arkkitehti Jukka Siren ja kuvanveistäjä Hannu Siren. Kaija Sirenin sisar oli Sirkka Vennamo.^lähde?

•  
  Ympyrätalo Haka­niemessä on Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema liike­rakennus, joka valmistui 1968.
•  
  Bagdadin kongressi­palatsi valmistui 1983.
•  
  Kankaanpään kaupungin­talo valmistui 1967.

• Bruun, Erik – Popovits, Sara (toim.): Kaija + Heikki Siren: Arkkitehdit – Arkitekter. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04155-X.
• Nikula, Riitta: ”Siren, Heikki ja Kaija (1918–2013)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 61–64. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaija Siren Wiki Commonsissa

• Sirén, Kaija hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Kaikki ja ei mitään: Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Espoon kaupunginmuseo.