Jyväskylän Lyseon Lukio: Koulu Jyväskylässä

Nykyään se on opiskelijamäärältään Suomen suurimpia lukioita. Jyväskylän Lyseon lukion yleislinjalla voi halutessaan painottaa opinnot luonnontieteisiin tai yrittäjyyteen. Lukiossa toimii myös kansainvälinen IB-linja ja tietotekniikkaan keskittyvä IT-linja. Tiimiopintoihin keskittynyt Tiimilinja lakkautettiin vuonna 2022.

Jyväskylän Lyseon lukio
Jyväskylän Lyseo
Sijainti	Sepänkatu 3, 40720 Jyväskylä
Koordinaatit	, 25.7400°E
Tyyppi	suomenkielinen lukio
Perustettu	1858
Rehtori	Samuli Laitinen
Oppilaita	1 161 (2018)
Verkkosivut
Infobox OK

Koulu perustettiin 1. lokakuuta 1858, ja suurimman osan historiastaan se on toiminut Jyväskylän keskustassa Yliopistonkadulla sijaitsevassa vuonna 1902 valmistuneessa Lyseo-rakennuksessa. Helmikuussa 2012 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kuitenkin poistaa vanhan Lyseo-rakennuksen koulukäytöstä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttaman lukioverkkouudistuksen myötä Lyseon lukio yhdistyi vuoden 2015 alussa Sepän- ja Tikkakosken lukioiden kanssa uudeksi noin 1 200 opiskelijan Jyväskylän Lyseon lukioksi. Vuonna 2018 lukiossa opiskeli opetushallinnon mukaan 1 161 opiskelijaa, ja se oli opiskelijamäärällä mitattuna Suomen 2. suurin lukio Tikkurilan lukion (1 338 opiskelijaa) jälkeen, hieman Jyväskylän Schildtin lukiota (1 149) suurempana.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän organisaatio- ja nimiuudistuksen myötä Lyseon lukio ollut osa Gradia-lukioita 1.1.2018 alkaen yhdessä Schildtin lukion kanssa.

Jyväskylän Lyseon lukion tunnuslause on säilynyt samana tähän päivään asti. Se kuuluu: Haec schola culturae fennorum protulit lumen (suom. Tämä koulu sytytti suomalaisen kulttuurin.) Tunnuslause löytyy vanhan lyseotalon katon rajasta.

Jyväskylän Lyseon historiaan voi perehtyä siitä kirjoitettujen lukuisten kirjojen parissa tai koulun omassa museossa, joka avattiin 1979 vanhan rakennuksen peruskorjauksen ja entisöinnin yhteydessä pohjakerrokseen.

Perustaminen ja vaiheet

Koulu perustettiin keisarillisella päätöksellä Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä 1. lokakuuta 1858. Aloitteen perustamisesta teki piirilääkäri Wolmar Schildt.

1. Jyväskylän yläalkeiskoulu 1858–1862
2. Jyväskylän alkeisopisto 1862–1873
3. Jyväskylän lyseo 1873–1973
   1. klassillinen lyseo vuoteen 1914
   2. linjajakoinen lyseo 1914–1963
   3. linjajakoinen kaksoislyseo 1963–1973

Koulutalo

 

Ennen omaa Lyseo rakennustaan koulu toimi henkikirjoittaja Rönnebergin, apteekkari Enckellin ja rehtori Pesoniuksen taloissa (koulu toimi myös niin sanotussa Willgrenin talossa kesken Enckellin isännöinnin). S. Gripenbergin ja W. Polon suunnittelema Lyseo-rakennus valmistui 1902. Aikalaisarkkitehdit kuvasivat rakennustyyliä maurilais-tudorilaiseksi. Vuonna 1959 rakennus sai lisäsiiven.

Lyseo-rakennus kamppaili viimeiset vuotensa koulukäytössä sisäilma- ja homeongelmien kanssa. Vuoden 2014 alussa päivälinjan toiminta siirtyi väistötiloihin Viitaniemeen ja vuonna 2017 Harjulle entiseen Keski-Suomen keskusammattikoulun rakennukseen.

Lyseon tunnukset

Koulun sinetin tunnus on Eos, joka komeili myös entisten oppilaiden yhdistyksen, Jylyn, satavuotisjuhliin 1958 laatimassa lipussa. Vuonna 1993 Jyly uusi lipun.

Rehtorit

1. Fil. maist. Gottliep Leopold Pesonius 1858–1862
2. Fil. maist. K. H. Kahelin 1873–1896
3. Fil. tri O. A. Forsström 1896–1900
4. Fil. kand. V. D. Peltonen 1900–1905
5. Fil. tri K. J. Jalkanen 1905–1917
6. Fil. kand. Ernest Wänttinen 1917–1922
7. Fil. maist. Matti Rantala 1922–1925
8. Fil. tri Jussi Laurosela 1925–1944
9. Fil. tri Vilho Puttonen 1944–1954
10. Fil. maist. Martti Saraste 1954–1973
11. Liik.lehtori Martti Pukkala 1973–1984
12. Fil. kand. Jorma Lempinen 1984–2010
13. Fil. maist. Arja Aalto-Laaksonen 2010–2011
14. Lit. maist. Mika Rantala 2011–2014
15. Lit. maist. Osmo Polas 2014– 2022
16. Fil.maist. Samuli Laitinen 2022 –

Jyväskylän Lyseota kävi muun muassa arkkitehti Alvar Aalto. Hän itse nosti leikillään lyseon kuuluisimmaksi oppilaaksi alaluokkien luokkatoverinsa Otto Toivaisen, joka lähti merille ja väitti edenneensä Fidžisaarilla kuninkaaksi ja jumalaksi. Muita tunnettuja koulun oppilaita ovat olleet Terijoen hallituksen pääministeri Otto Wille Kuusinen ja pesäpallon kehittäjä Lauri "Tahko" Pihkala. Ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Lyseon pihalla. Myös kenraali Taavetti Laatikainen ja meteorologi Matti Huutonen ovat lyseosta valmistuneita. Tunnettuja lyseon entisiä oppilaita ovat myös vuoden 2014 Miss Suomi Lotta Hintsa ja valokuvamalli Julia Välimäki.

Erityisesti vuonna 1892 lyseon 1. luokalla aloittaneet ja vuonna 1900 ylioppilaaksi tulleet oppilaat ovat Suomen poliittisessa historiassa merkittävä joukko. Koko 8-vuotisen koulutaipaleen kävi yhdessä vain 5 oppilasta, Edvard Gylling, Johannes Jääskeläinen, Martti Kovero, Otto Wille Kuusinen ja Matti Rossi. Heistä neljä ensimmäistä olivat vuonna 1905 perustamassa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä. Tällä luokalla oli pari vuotta myös Sulo Wuolijoki.

Kirjailija ja reaalifantasia-termin luoja Pasi Ilmari Jääskeläinen opettaa lyseossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Runoilija Einari Kovero toimi aikoinaan koulun suomenkielen opettajana. Kansalaisaktivisti, maakuntaliiton johtaja Erkki Vasama toimi lyseon lehtorina 1960–1975.

Alumniyhdistys Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry. on perustettu 1945.

Jyväskylän Lyseon lukio tarjoaa kurssitarjottimillaan ja niiden ulkopuolella erittäin paljon taito- ja taideaineiden kursseja sekä projekteja. Osittain taito- ja taideaineet on integroitu. Jaksoittain ilmestyy oppilaskunnan lehti nimeltä Osmopolitan.

Lyseolla on useita ystävyyskouluja ympäri maailmaa. Koulun kenties näkyvin projekti, Rytminvaihtoa-projekti, liittyy Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa sijaitsevaan Wend Manegda -kumppanuuskouluun. Vuonna 2007 projekti sai Jyväskylän kaupungin Hyvä Kansainvälistyjä -palkinnon, joka jaettiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Lyseo on osallistunut myös muun muassa CERN- ja EU:n Comenius-projektiin. Ensiksi mainittu on sisältänyt tutkimuksia ja matkoja CERN:iin, toista on toteutettu Ranskan ystävyyskoululaisten kanssa.

Jyväskylän Lyseon lukio järjestää opiskelijoilleen vuosittaisia vaihtoja Espanjaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan.

• Fredrikson, Erkki: Lyseotalon vuosisata: Jyväskylän lyseon päärakennuksen ja opinkäynnin vaiheita 1900-luvulla. E. Fredrikson ja Jyly ry, 2002. ISBN 952-5092-80-1.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän Lyseon lukio Wiki Commonsissa

• Jyväskylän lyseon lukio
• Olavi Wanne: Jyväskylän lyseon satavuotismatrikkelit. Jyväskylä 1958.
• Jyväskylän Lyseon lukio. Jyväskylän aikuislukio. Gradia Jyväskylä - opaskartta (pdf) (gradia.fi)
• Akseli Routavaara : Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu aloitti toimintansa 75 vuotta sitten Jyväskylässä, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 24.09.1933, nro 39, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot