Isokyrö: Kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa

Kunnassa asuu 4 357 ihmistä, ja sen pinta-ala on 356,91 neliökilometriä, josta 2,78 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 12,30 asukasta neliökilometriä kohden. Ennen Ylistaron kappeliseurakunnan perustamista vuonna 1658, hallintoalueen nimi oli Ylistaro. Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Isossakyrössä oli helmikuussa 2020 kaikista Manner-Suomen kunnista eniten henkilöautoja väkilukuun suhteutettuna, 718 autoa tuhatta asukasta kohden. 1. tammikuuta 2021 Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

Isokyrö Storkyro
vaakuna	sijainti
Isonkyrön kunnanvirasto.
Sijainti	, 022°19′30″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	152
Hallinnollinen keskus	Isonkyrön kirkonkylä
Perustettu	1300-luku
Kokonaispinta-ala	356,91 km² 248:nneksi suurin 2022
– maa	354,13 km²
– sisävesi	2,78 km²
Väkiluku	4 357 185:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	12,30 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	16,1 %
– 15–64-v.	55,4 %
– yli 64-v.	28,5 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	98,0 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	1,3 %
Kunnallisvero	9,50 % 53:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Tero Kankaanpää
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • KD	14 6 3 3 1
www.isokyro.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Esihistoria

Isonkyrön alue on Etelä-Pohjanmaan historiallista ydinkeskusta. Isonkyrön alueelta on löydetty kymmeniä kivikautisia esineitä. Pronssikaudella asutus oli varsin tiheää, mistä merkkinä ovat lukuisat hautarauniot. Laurolan kylästä löydetty kieliruotomiekka on eräs arvokkaimmista pronssikauden löydöistä. Skandinaavinen vaikutus ulottui siis tähän aikaan Etelä-Pohjanmaalle.

Rautakaudella koko Kyrönjoen seudulla levisi esineellinen hautaustapa, joista osoituksena ovat mm. Perttilästä löydetyt torvipäinen kaularengas ja poltetut luut. Kansainvaelluskaudella Vaasan itäpuolinen seutu oli Suomen vaurainta aluetta. Mm. Pukkilan haudasta on löydetty samassa verstaassa valmistettuja esineitä kuin Monzan tuomiokirkon kuninkaallisesta haudasta. Isostakyröstä on löydetty myös virolaisten emakoristeisten solkien jäljitelmiä, minkä on tulkittu kertovan kaupankäynnistä.

Alueen merkittävimpiä esihistoriallisia löytöjä ovat Leväluhdan muinaisjäännökset, jotka ovat Suomen suurin historiallinen luulöytö. Leväluhtaa on perinteisesti pidetty rikollisten ja ei-toivottujen lasten hukutus- tai uhripaikkana, josta sen vahna nimitys "uhrilähde" periytyy. Nykykäsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin hautapaikkana toiminut vesikalmisto, joskin sinne haudattujen epäillään olleen jollain lailla poikkevia Leväluhdan asutukseen nähden kaukaisesta sijainnista johtuen. Leväluhdan tutkimus ja sinne haudattujen henkilöiden geeniperimän selvitys on tutkijoita kansainvälisesti kiinnostava aihe. Tutkijat tutkivat myös toista Isonkyrön läheltä, Vöyriltä löytynyttä vesikalmistoa Käldamäkeä. Kalmistot muodostavat yhdessä poikkeavan kokonaisuuden esihistoriallisen Suomen hautaustavassa.

Löydöt Isonkyrön seudulla päättyvät vuoden 800 seudulla. Seudun heikentymisen syyksi on arveltu ruttoa, luonnonkatastrofia, kansanrunojen kuvaamaan Kalevalan ja Pohjolan välistä taistelua tai taloudellisesta romahdusta.

Kyrön emäpitäjä – vilkas kirkkokaupunki

Kyrön asutus alkoi tihentyä uudestaan vuosien 1000–1100 välillä, jolloin Sastamalasta ja Pirkkalasta saapunutta väestöä asettui Kyrönjoen alajuoksulle. Isokyrön seurakunta perustettiin todennäköisesti 1300-luvulla ja seurakunta jakautui myöhemmin korkeimmillaan 28 seurakuntaan. Isonkyrön emäpitäjään on kuulunut valtaosa nykyisestä suomenkielisestä Etelä-Pohjanmaasta.

Isoonkyröön rakennettiin 1300-luvun alussa Pohjanmaan ensimmäinen kivikirkko, joka oli omistettu Pyhälle Laurille. Kirkolla pidettiin keskiajalta lähtien Heikin- ja Laurinpäivän markkinoita, joihin kerääntyi aina Turusta ja Tukholmasta asti. Kirkon ympärille kohosi kokonainen kirkkokaupunki.

Pohjankyrönä ja Kyrönä alkujaan tunnettu Isokyrö alkoi hajaantua 1500-luvun alussa, kun ensin Kyröstä irrotettiin Vöyri ja Mustasaari omiksi kirkkopitäjiksi ja tämän jälkeen perustettiin omat kappeliseurakunnat Laihialle vuonna 1508 ja Ilmajoelle vuonna 1516. Vuoden 1557 seudulla nykyisen Isonkyrön alueella oli 141 taloa ja isoimmat kylät olivat Orismala ja Napue.

Vöyri erosi Kyröstä pian myös omaksi hallintopitäjäksi. Suurin piirtein 1500-luvun puolesta välistä 1600-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla myös Ilmajoki, Laihia ja Lapua itsenäistyivät suurpitäjästä osin sekä kirkollisesti että hallinnollisesti. Vuonna 1607 hallitus ryhtyi jakamaan Pohjanmaan suuria pitäjiä edelleen ja Vähäkyrö erotettiin kirkkopitäjäksi. Hallinnollinen jako seurasi jälleen perästä ja entisestä Suur-Kyröstä jäi jäljelle Isonkyrön pitäjä. Aiemmin kunnan nimi on ollut Kyrö. Isonkyrön "kirkkokaupunki" määrättiin purettavaksi 1600-luvulla.

Nuijasota

Isonkyrön kirkolla alkoi 25. marraskuuta 1596 nuijasodaksi kutsuttu kansannousu, jossa talonpojat vaativat linnaleirirasituksen poistamista. Tunnetuimmat isokyröläiset kapinan johtajat olivat Yrjö Kontsas ja Perttu Palo. Talonpoikien jouduttua tappiolle Jaakko Ilkka ja eräät muut kapinan johtajat mestattiin Isonkyrön kirkolla ja Yrjö Kontsas perimätiedon mukaan läheisessä Kontsaansaaressa, joka olisi saanut nimensä muistoksi tästä tapahtumasta.

Orisbergin kartanoaika

 

Orismalan kylään perustettiin vuonna 1676 Pohjanmaan vanhin rautatehdas ja ruukinkartano Orisberg. Kartano joutui rappiolle venäläimiehityksen aikana, mutta vuonna 1783 sen omistajaksi tuli Björkenheimin suku, jonka aikana siitä tuli seudun mallitila. Vuosina 1830–1869 Orisberg oli omana tehdasseurakuntanaan, ja tältä kaudelta on peräisin pieni Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko kellotapuleineen. Vuonna 1749 pitäjän asukasluku oli 1659 ja 1805 jo 4458.

Napuen taistelu

Suuren Pohjan sodan aikana 19. helmikuuta 1714 käytiin Suomen kannalta ratkaiseva Napuen taistelu Napuen ja Laurolan kylissä sekä niiden välissä virtaavan Kyrönjoen jäällä. Taistelupaikalla on vuonna 1920 paljastettu muistomerkki, ja lähistöllä on myös Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista tuttu Perttilän talo.

Kehittyminen kuntana

Vuoden 2021 alusta Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö toivoi maakuntavaihdosta jo ennen sote- ja maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta. Isonkyrön siirtymän myötä Laihia jäi Pohjanmaan maakunnan ainoaksi yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Isokyrö sijaitsee Kyrönjoen varressa 40 km:n päässä niin Vaasasta, Seinäjoesta kuin Lapuastakin.

Isonkyrön naapurikunnat ovat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki. Entiset naapurikunnat ovat Seinäjoen kanssa yhdistynyt Ylistaro, Vaasan kanssa yhdistynyt Vähäkyrö sekä Kauhavan kanssa yhdistynyt Ylihärmä.

Vesistöt

Isonkyrön kunnassa on vain neljä järveä: Kotilammi, Lamminjärvi, Vähä-Tervajärvi ja nimetön, 2,18 hehtaarin kokoinen järvi.

Kylät

Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Isossakyrössä oli 4 673 asukasta, joista 3 295 asui taajamissa, 1 351 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isonkyrön taajama-aste on 70,9 %. Isonkyrön taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Vähänkyrön kirkonkylä ulottuu pääosin Vaasan kaupungin alueelle ja Ylistaron kirkonkylä Seinäjoen kaupungin alueelle.

 

Isonkyrön elinkeinorakenteessa suuri osa yrityksistä keskittyy metalli-, alumiini- ja muovialan alihankintaan. Isonkyrön suurimpia yrityksiä ovat mm. lastuavaa koneistusta tekevä Nortech metal, muovialan yritys Polyno, gini- ja viskitislaamo Kyrö Distillery Company sekä autoliikkeet Rinta-Joupin autoliike ja Arton Auto. Erityisesti Tervajoen taajama on tunnettu autokaupan keskittymänä. Isonkyrön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Kat-Metal, Lakeuden Harjateräs sekä ilmanvaihtojärjestelmien maahantuoja Westmoor.

Kalliojärven viihdekeskus on tanssikeskuksen, lomamökkikylän, vapaa-ajan toimintojen ja karavaanarialueen muodostama laajempi kokonaisuus.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kristinusko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isossakyrössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Isonkyrön seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isonkyrön alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Isossakyrössä toimii Isonkyrön helluntaiseurakunta.

Ruoka

Isonkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihaperunat.

Nähtävyydet

 

• Isonkyrön vanha kirkko
• Kyrönmaan Osuusmeijeri
• Laurinlakson piilopirtti
• Napuen taistelun muistomerkki
• Perttilän riippusilta
• Orisbergin kartano
• Orisbergin kirkko
• Leväluhdan uhrilähde
• Tuomaanmäen hautaröykkiö
• Isonkyrön 1700-luvun markkinat vuosittain elokuun toisena viikonloppuna
• Talasneva, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava suo

Tapahtumat

Herättäjäjuhlat järjestettiin Isossakyrössä vuonna 2012.

Urheilu

Isokyröläinen Kyrön Voima on perinteikäs pohjalainen urheiluseura. Seuralla on aktiivista toimintaa muun muassa telinevoimistelussa, hiihdossa, jalkapallossa, lentopallossa, yleisurheilussa ja painissa. Seura omistaa Pukkilansaari-nimisen tanssikeskuksen, joka sijaitsee pienellä saarella keskellä Kyrönjokea, Isonkyrön keskustan välittömässä läheisyydessä. Saareen pääsee lossilla.

Salibandyssä hallitseva seura on FBC Remix, joka on perustettu vuonna 2001. Isossakyrössä on myös voimisteluseura Isonkyrön Voimistelijat (IsVo).

Isossakyrössä toimivassa Kyrönmaan lukiossa on saatavilla liikuntapainotteinen urheilulinja.

Isonkyrön kunnanjohtaja on vuoden 2018 alusta Tero Kankaanpää. Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista neljätoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

• Luettelo Isonkyrön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Viitteet

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isokyrö Wiki Commonsissa

•   Lisää luettavaa aiheesta Eräs taikatutkinto Isovihan ajoilta on Wikiaineistossa
• Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia I–II Osa II Keskiaika ja 1500-luku.
• Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan historia III Sisältää jakson nuijasodasta isoonvihaan eli koko 1600-luvun.
• Aulis J. Alanen: Etelä-Pohjanmaan historia IV Isosta vihasta Suomen sotaan 1700–1809
• Palonkylän historia. Isokyrö: Palonkylän historiatoimikunta, 1998. ISBN 952-90-9991-6.
• Isokyrön kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Isokyrön avainluvut
• 360-asteinen panoraamakuva Akkaansillasta^{[vanhentunut linkki]}