Günther Lütjens

toukokuuta">25. toukokuuta 1889 Wiesbaden, Saksan keisarikunta – 27. toukokuuta 1941 taistelussa Atlantilla) oli saksalainen amiraali toisen maailmansodan aikana.

Lütjens liittyi merikadetiksi Saksan keisarilliseen laivastoon vuonna 1907. Ensimmäisen maailmansodan alussa hän palveli päällikkönä torpedoveneissä. Helmikuusta 1916 sodan loppuun hän toimi torpedovene-puolilaivueen komentajana johtaen veneitä iskuissa Dunkerquen edustalla. Hän jatkoi torpedoveneyksikköjen komentajana Weimarin tasavallan aikana, kunnes eteni 1930-luvun alussa esikuntaupseeriksi. Hänet ylennettiin kontra-amiraaliksi 1937.

Toisen maailmansodan aikana hän toimi laivastonkomentajana lännessä. Hän osallistui Tanskan ja Norjan valtaamiseen suunnatussa operaatio Weserübungissa Pohjanmerellä olleen laivasto-osaston komentajana keväällä 1940. Osastoon kuuluivat muun muassa taisteluristeilijät Scharnhorst ja Gneisenau ja se kävi tuloksettoman taistelun Britannian Kuninkaallisen laivaston taisteluristeilijä HMS Renownin kanssa.

Kesäkuussa 1940 Lütjens palkittiin rautaristin ritariristillä. Hänet ylennettiin amiraaliksi 1. syyskuuta 1940.

Operaatio Berlin

Joulukuussa 1940 Lütjens johti operaatio Berliniä, jossa Scharnhorst ja Gneisenau hyökkäsivät brittien kauppalaivastoa vastaan Atlantilla. Saksalaiset joutuivat keskeyttämään operaation huonon sään vuoksi, mutta ehtivät upottaa brittialuksia 115 000 tonnin edestä.

Operaatio uusittiin tammikuun lopulla. Lütjens valitsi Gneisenaun lippulaivakseen ja kaappasi tai upotti yhdessä Scharnhorstin kanssa 22 alusta. Vaikka brittisota-alukset yhyttivät Lütjensin osaston muutaman kerran, hän onnistui välttämään todelliset yhteenotot.

Operaatio Rheinübung

 

Suunnitelmien mukaan operaatioon olisi osallistunut suurempi määrä saksalaisaluksia, mutta kun Lütjens purjehti avomerelle oli hänellä mukanaan vain taistelulaiva Bismarck ja raskas risteilijä Prinz Eugen. Tanskansalmen taistelussa 24. toukokuuta 1941 Lütjensin onnistui upottamaan taisteluristeilijä HMS Hoodin ja vahingoittamaan taistelulaiva HMS Prince of Walesia Grönlannin edustalla. Bismarck vaurioitui itsekin lyhyen taistelun aikana, jolloin Lütjens määräsi Prinz Eugenin jatkamaan operaatiota yksin.

Britit onnistuivat löytämään vaurioituneen taistelulaivan. Lentotukialus HMS Ark Royalilta lähteneet Fairey Swordfish -torpedokoneet osuivat siihen torpedoilla 26. toukokuuta. Laivan vauhti hidastui, jolloin siitä tuli helppo kohde brittien Tribal-luokan hävittäjille, jotka torpedoivat sitä yön turvin lisää.

 

27. toukokuuta varhain aamulla Lütjens lähetti viestin läheiselle saksalaiselle sukellusveneelle: "Laivaa ei voi enää ohjata. Taistelemme viimeiseen ammukseen. Kauan eläköön Führerimme."

Tämän jälkeen taistelulaivat HMS King George V ja HMS Rodney avasivat tulen alusta kohti. Bismarck paloi ja eräs viimeisistä upseereista, aluksen yli-insinööri kommodori Junak käski upottaa sen. Vain 118 jäi henkiin, kun taistelulaivan mukana upposi yli 2 000 miestä. Yksi heistä oli Günther Lütjens, joka oli todennäköisesti kuollut aiemmin, kun HMS King George V:n tykinammus oli osunut komentosiltaan.

• Kbismarck.com: Admiral Lütjens
• Battleshipbismarck.info: Admiral Lütjens (Arkistoitu – Internet Archive)