Buddy Ryan

helmikuuta">17. helmikuuta 1931 – 28. kesäkuuta 2016) oli yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon valmentaja. Hän valmensi 26 vuotta NFL-liigassa, Philadelphia Eaglesin ja Arizona Cardinals päävalmentajana sekä Chicago Bearsin ja Houston Oilersin puolustuksen koordinaattorina. Ryan voitti Super Bowlin vuosina 1969 ja 1985.

Ryan oli lahjakas puolustuksen valmentaja ja hänet muistetaan etenkin kehittämästään 46-puolustuksesta, jolla Bears oli ylivoimainen 1980-luvun puolivälissä.

Ryanin ensimmäinen työ valmentajana alkoi vuonna 1961 Buffalon yliopistossa. Hänestä tuli New York Jetsin apuvalmentaja kaudelle 1968 ja kyseisenä kautena Jets voitti Super Bowl III:n. Ryan siirtyi apuvalmentajaksi Minnesota Vikingsiin kaudeksi 1975, josta hän kahden kauden jälkeen sai paikan puolustuksen koordinaattorina Chicago Bearsissa. Chicagossa hän tuli tunnetuksi poikkeuksellista ja aggressiivista puolustuksen kuvioista, joilla pyrittiin häiritsemään vastustajan pelinrakentajaa mahdollisimman paljon. Niin sanottu 46-puolustus toi Bearsille voiton Super Bowl XX:stä, ja Ryanin oppeja alettiin soveltaa NFL:ssä laajalti.

Ryan sai ensimmäisen paikkansa päävalmentajana mestaruuden jälkeen Philadelphia Eaglesissa kaudella 1986. Ryan valmensi Eaglesia seitsemän vuotta edeten kolmesti pudotuspeleihin, mutta hän ei voittanut ainuttakaan pudotuspeliottelua. Ryan erotettiin päävalmentajan tehtävistä kauden 1990 päätteeksi, minkä jälkeen hän piti kolmen vuoden tauon valmentamisesta. Hän palasi puolustuksen koordinaattoriksi Houston Oilersiin kaudella 1993. Seuraavaksi kaudeksi Arizona Cardinals palkkasi hänet päävalmentajakseen. Ryan valmensi Cardinalsia kaksi vuotta, ja sai potkut huonon menestyksen vuoksi. Potkujen jälkeen Ryan jäi eläkkeelle.

Ryan oli Korean sodan veteraani. Hänellä oli kolme lasta: Rex, Rob ja Jim.