Tuʻipulotuʻilangituʻofefafa

HOKOHOKO ʻO E HOUʻEIKI ʻENAU FAKANOFO
tokotaha naʻe fetongiTuʻi Tongatokotaha hoko
ʻUluakimata IITuʻipulotuʻilangituʻofefafaFakanaʻanaʻa
fakanofo~1675
fakamālōlō

Puha TUPUʻANGA
(tohi hohoko)
Tuʻipulotuʻilangituʻofefafa
(tangata—~1675—)
ʻene mātuʻa ʻeiki→ʻUluakimata II Longomāʻitaki←fehuhu
tokouaFīnauleʻo SinaitakalaʻilotunofoTuʻipulotuʻilangituʻofefafaTokemoana
ʻohoana I   Manunā
fānauFakanaʻanaʻa Fatafehi TK
ʻohoana II   Halaevalu
fānau

ʻOku ui foki ko Tuʻipulotu I. Ko hono huafa lōloa ko e ʻuhinga naʻa ne telio ʻi he langi Tuʻofefafa. (Ko ia ʻi lalo sio ki ʻolunga, mo hono tehina Tokemoana ʻi olunga sio ki lalo.)

Ko e Tuʻi Tonga ʻuluaki ia, naʻa ne taʻane mo e ʻofefine ʻo ha Tuʻi Kanokupolu (moheofo) ʻo ʻikai kei mo e ʻofefine ʻo ha Tuʻi Haʻatakalaua (māʻitaki). Kae mahalo pē ko e taʻane ʻahiʻahi pē: naʻe ʻikai ai haʻana fānau.

  • E.W. Gifford, Tongan Society, BPB museum bulletin 61, 1929

Tags:

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

HaʻamoaSanualio LaufilitongaʻOtumotu MāsoloValaFilipainiPakoTalakaifaikiTenimaʻakeMotu NōfolikiVaivaiʻAtelaitePotukaliPitikeniPalauNauluLauPuluneiUhiuhiNukunukuMonakoTahitiKuavaViliami KalaniuvaluKōlea TongaTongaPaleiniSiaosi ʻOfakivahafolau SovaleniSuisilaniTohitapuNukunuku/enSukiniʻAfilikaMonumanu filo silivaFuevaoNgongo ʻuliʻuliIemeniLituaniaSiale mohemoheMonumanu kili talatalaLaufaleSiapaniMekemekePelalusiPasifikiMonumanuAcacia simplicifoliaFangu/enKumalaKilipasiSingapoaʻĒsiaFuetahiMitiuēMeleniʻAealani TokelauKoaneKakala/enNiu🡆 More