Heletui Fakasepeni

Ko e heletui fakasepeni (hingoa taʻefakalakanga, mei he lea fakapilitānia) ko e fuʻu ʻakau siʻi ia, ʻomi ki Tongá ni, ʻoku ʻilo ʻi he ngaahi ngoue ʻe niʻihi pē.

Heletui fakasepeni
Heletui Fakasepeni
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻitaha
Holongā:asparagales
Kāinga:AGAVACEAE
Kāinga ofi:Yucca
Faʻahinga:gloriosa
Hingoa kakato lōua
Yucca gloriosa L.
Hingoa lea fakapilitānia: Spanish dagger
Heletui Fakasepeni
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons

ʻOku ui foki ko e ʻakau fuaʻimoa koeʻuhi ʻoku tatau ʻa e fuo mo hono lahi ʻa e ngaahi foʻi fua mo ha fuaʻimoa. Ka ʻoku ʻikai tatau mo e paingani, ko e egg plant ʻi he lea fakapilitania.

ʻOku masila ʻaupito ʻa e hikuhiku ʻa hono ngaahi lau (kiʻi lanupulū), tatau mo ha heletui, ʻa ia ko hono hingoa.

ʻOku meimei tatau mo e Yucca aloifolia, kā ko hono lau ʻoku lanumata ange (ki he kaveinga ʻo e engeenga), ʻoku ʻikai aʻu ki he lanupulū. ʻOku teʻeki ʻene ʻomi ki Tongá ni.

Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe

Tataku

Tags:

Lea fakapilitāniaPaingani

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

FetaʻuTalatāMeʻamoʻuimuʻaViliami ʻUnuaki-ʻo-Tonga Mumui Lalaka-mo-e-ʻEiki TukuʻahoKapePaleiniHavea Hikuleʻo (Fuofuapau II)ʻAlipate Halakilangi Tauʻalupeoko Vaea TupouʻAmelikaʻOtumotu Vilikini fakaʻamelikaLafu ʻileʻilaNoauēTokiukameaMalinoa/enMoa kaivaoʻOtumotu Vilikini fakapilitāniaKatāMoʻungaselatiFangu/enLomiʻaetupuʻaKainikaveaʻŪkalaʻineUelingatoni Ngū TupoumālohiLeiluaKumalaKisikisiNeomai Latai Taliai (Helu)Kaloafutonga (TH)SilōveniaʻOfa Veikune (Kaho)TēvungaKīkisitaniColubrina asiaticaTupouvainiakuFukaveKolovaiMoimoiʻangahāFilimone KailahiSiosateki FaletauFetoaKatafa ʻuliʻAtatāFasi fakafonuaFatafehi Lapaha Tuita (Tupou)MolotovaKakala/enFeuʻuMoana PasifikiFangafeʻatuKolomipiaKāinga ofi/enSipeiniPitikeni🡆 More