Fisiʻuli

Ko e fisiʻuli ko e fuʻu ʻakau siʻi ia.

ʻOku engeenga hono matala (hinehina maʻa e B. pilosa minor), pea ʻoku nau liliu ki he ʻuliʻuli ʻi he taimi tupu tenga. ʻOku matoʻo faingofua ʻaupito ʻa ʻene tenga, ʻoku pipiki ki he fulufulu pe ki he ngaahi vala ʻo e kakai. Pea ʻoku faingataʻa ʻa ʻenau huʻi. Tatau mo ha kutufisi, ʻa ia hono hingoa ʻi he lea fakapilitānia ko e kutu ʻo e kolepaʻanga.

Fisiʻuli
Fisiʻuli
Fakafaʻafaʻahinga fakasaienisi
Puleʻanga:ʻakau
Vahe:ʻakau matala
Haʻa:lautengaʻiua
Holongā:asterales
Kāinga:ASTERACEAE pe COMPOSITAE
Matakali:coreopsideae
Kāinga ofi:Bidens
Faʻahinga:pilosa
Hingoa kakato lōua
Bidens pilosa L.
Hingoa lea fakapilitānia: Beggar's tick
Commons
Commons
Species
Species
Vakai ki he tala fakalahi:
Commons & Wikispecies

Hingoa ʻi he ngaahi lea kehe

  • kofetoga (lea fakaniuē)
  • tae puaka (lea fakafutuna)
  • piripiri (lea fakatahisi)
  • kī, nehe, kī nehe, kīpipili (lea fakahauaiʻi)
  • piripiri, piripiri kerekere, piripiri nīroa (lea fakakuki)
  • batimadramadra, batikalawau, matakaro, matua kamate (lea fakafisi)

Tataku

Fisiʻuli  Ko e kupu ʻeni ko e potuʻi ia (stub). ʻIo, ko koe, kātaki tokoni mai ʻi hono ngāue fatu fakalahi.

Tags:

Lea fakapilitānia

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

Polinisia fakafalanisēTuputupu ʻo PulotuHaʻamoaMeleniSiapaniKōlea TongaʻAsapaisaniMetis IslandSiamaneʻEkuetoaMalaʻe vakapunaVaʻematokaMiloPulukaliaʻOtumotu Maliana tokelauSūnia MafileʻoLea fakaʻasapaisaniʻIsipitePiisiLoloheaToakePilitāniaTasimaniaPua kalipeaTahitiNiuTasikitaniNiuēVungaLituaniaMafatakikoulaPotukaliFakamaluʻatēvoloPelalusiKāpisiMalēsiaKatāTutuhina lau polōniseʻEsitōniaʻOtumotu MāsoloVietināmiSokaTīmoa fakahahakeSiaosi ʻOfakivahafolau SovaleniManupunaMianimāʻAfilikaʻInitonēsiaKiupaTaiuaniMalinoa/enʻInitia/enSamaikaHiapoKolomipiaʻOtumotu KukiKōlea TokelauMateloiNgahuAcacia simplicifoliaPuluneiHeuʻifanga VeikuneSiaina🡆 More