Suomâ Historjá
Uuccâmpuátuseh uuccâmsáánán Suomâ Historjá Wiki – Wiki Suomâ Historjá
Räähti siijđo "Suomâ+Historjá" taan wikin. Keejâ meid uuccâmpuátusijd.
Suomâ teikkâ Suomâ täsiväldi (orjâlâškielân Suopma teikkâ Suoma dásseváldi, nuorttâlâškielân Lääʹddjânnam teikkâ Lääʹddjânnam tääʹssväʹldd, suomâkielân...
hovdâ. Stuorrâfurstâkode seenaat vuáđudui ive 1816. Stuorrâfurstâkode historjá juáhás kuulmâ muudon. Vistig lâi iivij 1809–1855 hiđes ekonomâlii ovdánem...- säminuorah rs. SámiSoster Suomâ puásuisämmiliih Saaʹmi Nueʹtt rs. Sámiráđđi. Čujottum 27.12.2020 (orjâlâškielân) Historjá Historia. Suomâ sämmilij kuávdášservi...
Lauri Kristian Relander (luokka Suomâ presidenteh)Viibur eennâmhiärrán. Relander väljejui Suomâ täsivääldi presidentin ive 1925. 41-ihásâžžân sun lâi Suomâ historjá nuorâmus president. Presidentin Relander...
Sanna Marin (luokka Suomâ uáiviministereh)Suomâ kuálmád nissoonuáiviminister já Suomâ historjá nuorâmus uáiviminister, 34-ihásâžžân. Marin lii meid Suomâ kuhesáigásumos nissoonuáiviminister. Sanna...- ollâopâttuvâst humanistlâš tiettui kandidaatin ive 1961. Sun poorgâi eenikielâ já historjá máttááteijen Kiteest, Kiuruvesist já Sukeva siijdâst, mii kulá Sonkajärvi...
- Ruávinjaargâ sämiservi Mii rs. (luokka Suomâ sämmilij kuávdášservi)Lahttosearvvit - Jäsenyhdistys. Suomâ sämmilij kuávdášservi. 21.11.2020. Čujottum 28.1.2021 (orjâlâš- já suomâkielân) Historjá - Historia. Suomâ sämmilij kuávdášservi...
Aleksander I (luokka Suomâ haldâšeijeeh)ranskakielâ, ruošâkielâ sehe saksakielâ. Nuorrân Aleksander máttááttâlâi historjá já staatâoopâ. Ive 1793 sun naajâi Elisabet Aleksejevnain já sunnui šoodáin...
Pehr Evind Svinhufvud (luokka Suomâ presidenteh)jäämmim maŋa Svinhufvud varrij Helsigân ennijnis. Sun luuvâi Suomâ, Ruošâ já Skandinavia historjá Helsig ollâopâttuvâst, valmâštui maisterin ive 1882 já ton...- Suomâ säminuorah rs. (nuorttâlâškielân Lääʹddjânnam sääʹmnuõr rõ, orjâlâškielân Suoma Sámi Nuorat rs, suomâkielân Suomen Saamelaisnuoret ry, uán. SSN)...
- Johtti sápmelaččat rs. (luokka Suomâ sämmilij kuávdášservi)Lahttosearvvit Jäsenyhdistys Suomâ sämmilij kuávdášservi. 21.11.2020. Čujottum 28.1.2021. (tavesämikielân) já (suomâkielân) Historjá Historia Suomâ sämmilij kuávdášservi...
- Sámi siida rs. (luokka Suomâ sämmilij kuávdášservi)Jäsenyhdistys Suomâ sämmilij kuávdášservi.. 21.11.2020. Čujottum 28.1.2021. (tavesämikielân) já (suomâkielân) Historjá Historia Suomâ sämmilij kuávdášservi...
Varsinais-Suomâ pyereestvaijeemkuávlu (nuorttâlâškielân Varsinais-Vuâđđmäädd pueʹrrvââjjamvuʹvdd, orjâlâškielân Áitosaš-Suoma buresveadjinguovlu, suomâkielân...
kulttuuriympäristöohjelma, s. 49–50. Sámi Museum, Saamelaismuseosäätiö, 2013. Historjá www.samimuseum.fi. Čujottum 18.4.2024. Uáđđivei tälvisijdâ www.samimuseum...
Koskâ-Suomâ pyereestvaijeemkuávlu (nuorttâlâškielân Kõskk-Vuâđđmäädd pueʹrrvââjjamvuʹvdd, orjâlâškielân Gaska-Suoma buresveadjinguovlu, suomâkielân Keski-Suomen...
Portugalist ääsih suulân love miljovn olmožid. Portugalist lii kuhes historjá. Maaŋgah aalmugeh láá aassâm Portugalist (ibereh, tartessoliih, kelteh...
Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tuurkust ääsih 192 794 olmožid, já ton vijđodâh lii 306,35 km², mast 60,69 km² lii čääci. Turku lii Suomâ kuđâdin stuárráámus...
Marttila (luokka Varsinais-Suomâ eennâmkode kieldah)Marttila (ruotâkielân S:t Mårtens) lii kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Marttilast ääsih 1 993 olmožid, já ton vijđodâh lii 195,99 km²...- ovdedeijee väldikodálâš aalmugservi. Suomâ luándusuojâlemlitto vuáđudui vyesimáánu 21. peeivi 1938. Luándusuojâlemlitto lii Suomâ stuárráámus luándusuojâlemservi...
Nousiainen (luokka Varsinais-Suomâ eennâmkode kieldah)Nousiainen (ruotâkielân Nousis) lii kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Nousiaisiist ääsih 4 707 olmožid, já ton vijđodâh lii 199,56 km²,...
