Haun tulokset hakusanalle Supikoira Levinneisyys Wiki – Wiki Supikoira Levinneisyys
Luo sivu ”Supikoira+Levinneisyys” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
vieraslajina. Supikoira poikkeaa elintavoiltaan muista koiraeläimistä, sillä se syö paljon kasviravintoa ja voi vaipua talviuneen. Supikoiran kokonaispituus... |
Töyhtöhyyppä (osio Levinneisyys) takia suojattomiksi jääneet peltoaukeat. Myös maapetojen, kuten ketun ja supikoiran, runsastuminen on vähentänyt pesintöjen onnistumisia. Rantaniittyjen ja... |
viverrinus on Japanissa tavattava supikoiran (jap. tanuki) alalaji. Japanin supikoirilla on useita eroja mantereen supikoiriin, ja joskus ne luokitellaankin... |
Haahka (osio Levinneisyys) pesimistä suurilla metsäsaarilla, sillä niillä asuvat maapedot kettu, supikoira, mäyrä sekä ihminen koirineen ja kissoineen tuhoavat valtaosan pesinnöistä... |
Piisami (osio Levinneisyys) vain vähän luontaisia vihollisia Suomessa, ehkä merkittävimpinä kettu, supikoira ja minkki. Myös huuhkaja ja kanahaukka ovat oppineet metsästämään piisamia... |
Huuhkaja (osio Levinneisyys) Viitattu 25.12.2018. Forsman, Dick, Bruun, Jan-Erik & Ehrnstén, Björn 1982: Supikoira huuhkajapoikueen tuhoajana. – Lintumies 1.1982 s. 40–41. LYL. Lagerström... |
susien tapaan erityisesti ulvoen. Canis-suvun sakaaleista kultasakaalin levinneisyys on laajin, Pohjois- ja Itä-Afrikasta aina Myanmariin asti. Euroopassa... |
vuoristoalueilla suhteellisen paljon. Niihin kuuluvat muun muassa karhut, villisiat, supikoirat, ketut ja peurat. Lintulajeja Japanin alueella elää noin 600; maa sijaitsee... |
pienriistan turvin. Ilves voi saalistaa myös pienpetoja, kuten kettua, supikoiraa ja näätää. Pienpetojen saalistamisesta on sekin hyöty, että siten ilves... |
suurikokoisin nykyisin elävä koiraeläinlaji, huomattavasti kettua ja supikoiraa suurempi. Urokset ovat tyypillisesti kookkaampia kuin naaraat. Suden pituus... |
Metsähanhi (osio Levinneisyys) poikasia saalistavat petoeläimet, kuten suurpedot, kotkat ja ketut sekä supikoirat ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä. Suomen kantaan saattaa vaikuttaa... |
Rantakäärme (osio Levinneisyys) Rantakäärmeen vihollisia ovat muun muassa hiiri- ja varpushaukka, siili, minkki, supikoira ja kärppä. Ahdistettuna rantakäärme pyrkii aina ensin pakenemaan, joko... |
Kettu (osio Levinneisyys) että kun jollekin alueelle muodostuu uusi susireviiri, kettujen ja supikoirien määrä alueella kutistuu ja vastaavasti metsäkanalinnut alkavat runsastua... |
Mäyrä (osio Levinneisyys) yhteydessä koiran löytäessä sen maastosta. Mäyrä tulee saaliiksi joskus myös supikoiran pyynnin sivutuotteena. Mäyrästä on valmistettu aiemmin ruokaa ja siitä... |
Siperiantiikeri (osio Levinneisyys) myskihirviä, kiinangoraaleja, ruskeakarhuja, kauluskarhuja, susia, kettuja, supikoiria, Meles leucurus -mäyriä, ilveksiä ja kesykoiria. Ruskeakarhujen osalla... |
Vaskitsa (osio Levinneisyys) sisiliskokin. Vaskitsoja käyttävät ravintonaan muun muassa siili, kettu, supikoira ja mäyrä sekä varis- ja petolinnut. Vaskitsa voi elää luonnossa jopa 30-vuotiaaksi... |
yleisimpiä isäntäeläimiä Pohjois-Euroopassa ovat jänikset, hirvieläimet, supikoira, kettu ja jotkin linnut. Ihmisillä kaikkein yleisimpiä ovat nymfivaiheen... |
Kyy (osio Levinneisyys) saaristossa, mutta sen sijaan hämärän aikaan liikkuvat siili, kettu ja supikoira harvemmin tapaavat kyyn. Joskus sanotaan, että kyy välttelee muurahaisia... |
Pesukarhu (osio Levinneisyys) välttämään jättämästä mitään ruokaa pesukarhujen saataville. Pesukarhulakki Supikoira Timm, R., Cuarón, A.D., Reid, F. & Helgen, K.: Procyon lotor IUCN Red... |
kuitenkaan ole voitu varmistaa. Ketun hävittyä sen ekologisen lokeron täytti supikoira. Kettu on määritelty nykyisin Etelä-Koreassa uhanalaiseksi lajiksi. Sen... |