Haun tulokset hakusanalle Linnut Levinneisyys Wiki – Wiki Linnut Levinneisyys
Luo sivu ”Linnut+Levinneisyys” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.
myötä linnut ovat muista eläinryhmistä suhteellisen selvästi erottuva ryhmä. Kaikki linnut ovat ihmisen vaikeuksitta tunnistettavissa linnuiksi, ja on... |
Peippo (osio Levinneisyys) Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4. Kivirikko, K. E.: Suomen linnut. Ensimmäinen osa. Wsoy, 1926. Pitkäranta, Reijo: Suomi—latina—suomi-sanakirja... |
punarinta pesii lähes koko Suomessa, mutta Metsä- ja Tunturi-Lapissa levinneisyys ei ole yhtenäinen. Suomessa arvioidaan nykyään pesivän 1,9–2,2 miljoonaa... |
Varpunen (osio Levinneisyys) (viitattu 24.7.2021). Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 372. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2. Laine, Lasse J.: Suomalainen... |
Amerikansaksinokka (osio Levinneisyys) alapuoli ovat puolestaan valkoisia. Linnun jalat ovat väriltään kirkkaanpunaiset. Amerikansaksinokan levinneisyys ulottuu Pohjois- ja Etelä-Amerikassa... |
Varis (osio Levinneisyys) (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen eläimet: linnut. Weilin+Göös 1984, 11. painos. ISBN 951-35-4755-8 Linnut-osan päätoimittaja Olavi Hildén. Lemmetyinen... |
Punatulkku (osio Levinneisyys) siipijuova. Koiraalla on kirkkaanpunainen vatsa, naaraalla harmaanbeige. Nuoret linnut ovat väriltään harmaanruskeita. Punatulkun kutsuääni on huilumainen ”hfijyy”... |
Hömötiainen (osio Levinneisyys) elinvoimaiseksi. Suomessa hömötiainen pesii koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa levinneisyys on aukkoisempi. Suomen hömötiaiskanta on pienentynyt huomattavasti 1940–1950-luvuilta... |
valkoisia kuvioita. Punataskumaluria tavataan lähes koko Australiasta. Linnun levinneisyys ulottuu jokaiseen osavaltioon lukuun ottamatta rannikkoseutuja maan... |
Harmaalokki (osio Levinneisyys) Kivirikko, K. E.: Suomen linnut. Toinen osa. Wsoy, 1927. Svensson, Lars: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2... |
Kanadanhanhi (osio Levinneisyys) läheiselle Viksbergin järvelle. Ne saivat muutaman poikasen, ja kaikki linnut otettiin syksyllä takaisin tarhaan. Syksyllä 1967 nuoria ei saatu kiinni... |
elämysmatkaopas. Jan Södersved huomauttaa Linnut-lehdessä, että kirja muodostaa parin kaksi vuotta aiemmin ilmestyneen Suomen linnut – Tunnistusopas -nimisen kirjan... |
Nokikana (osio Levinneisyys) ja Etelä-Suomessa. Eniten nokikanaa esiintyy Lounais-Suomessa, mistä levinneisyys ulottuu Perämeren tuntumaan ja Pohjois-Karjalaan. Nokikana on muuttolintu... |
kuolleita kalkkunoita. Kasvattajan mukaan linnut olivat olleet sisätiloissa. Tutkijat epäilevätkin, että linnut ovat saaneet tartunnan pehkuina käytetyistä... |
Sinitiainen (osio Levinneisyys) kaikissa väreissä on kellahtava sävy. Vanhat linnut sulkivat heinä–syyskuussa koko puvun. Nuoret linnut vaihtavat elo–lokakuussa koko höyhenpukunsa, mutta... |
Taivaanvuohi (osio Levinneisyys) Venäjällä. Taivaanvuohi on muuttolintu, joka talvehtii etelässä, Euroopan linnut Etelä-Euroopassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Taivaanvuohet saapuvat... |
Vihervarpunen (osio Levinneisyys) sulkasato heinä–syyskuussa. Sen kesto on keskimäärin 68 päivää. Nuoret linnut sulkivat ruumiinhöyhenensä ja osan, joskus kaikki, siiven peitinhöyhenet... |
sulkasato elo–syyskuussa. Se kestää n. 1½ kuukautta, ja sen päätteeksi vanhat linnut erottaa nuorista, samana kesänä syntyneistä, sulkien kulumisasteesta ja... |
Terttuselja (osio Levinneisyys) vahingossa. Monet linnut kuitenkin syövät sen marjoja, muun muassa kottaraisten näkee usein parvina ruokailevan seljapensaissa. Linnut myös levittävät tehokkaasti... |
Venäjällä. Lapin linnut talvehtivat etelämpänä. Nuoria lintuja tavataan vaeltelevina melkein ympäri vuoden. Sydäntalvella nuoret linnut eivät vaella, vaan... |